Kuulon heikkeneminen tarkoittaa tilaa, jossa korvan kyky aistia ääniaaltoja huononee. Normaalitilanteessa korvakäytävä johtaa ilmassa olevat ääniaallot tärykalvolle, joka alkaa värähdellä. Tärykalvon värähtely siirtyy välikorvan kautta sisäkorvaan, missä aistisolut muuttavat värähtelyn hermoviesteiksi. Lopullinen kuuloaistimus syntyy aivojen kuulokeskuksessa. Kuulon heikkeneminen voi johtua häiriöstä missä tahansa osassa tätä kuuloketjua.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos lyhytaikainen kuulon heikkeneminen liittyy selvästi flunssan aiheuttamaan korvan tukkoisuuteen tai korvavahan aiheuttamaan vahatulppaan, vaivaa voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli kuulon heikkenemiseen liittyy samanaikaista huimausta tai korvien soimista, lääkärin tutkimukset ovat tarpeen. Myös pikkuhiljaa kehittyneessä kuulonalenemassa on syytä hakeutua lääkäriin, jos vaivasta on haittaa arkielämässä.
Kiireellinen
Jos kuulo alenee korvasta äkillisesti ilman muita oireita, on lääkäriin hakeuduttava välittömästi (äkillinen kuulonmenetys).
Kuulon heikkenemisen aiheuttajat ja tutkiminen
Kuulon heikkeneminen voi olla äkillistä tai tapahtua pitkän ajan kuluessa. Se voi myös olla toispuoleista tai vaikuttaa molempiin korviin samalla tavoin. Kuulon heikkenemiseen liittyvät muut oireet vaihtelevat kuulo-ongelman aiheuttajan mukaan.
Korvakäytävään liittyvistä syistä tavallisimpia on korvavahatulppa. Yleensä se syntyy kaivettaessa korvakäytävää vanupuikolla, koska vanupuikko työntää vaikun edellään syvemmälle korvakäytävään. Myös hankala korvakäytävän tulehdus voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä. Tällöin oireina voi alla korvakäytävän kipua ja eritteen vuotamista korvasta.
Tärykalvon liikkuvuuteen ja välikorvaan liittyvistä syistä tavallisin on flunssaan liittyvä alipaine välikorvassa. Tällöin nenän limakalvoturvotus estää ilman kulkemisen korvatorvea pitkin nenän takaosasta välikorvaan. Seurauksena on ”korvien meneminen lukkoon” ja mahdollinen rutina esim. haukoitellessa ja nielaistaessa. Myös korvatulehdukseen liittyvä nesteily tai harvinainen välikorvan kuuloluihin liittyvä sairaus (otoskleroosi) voivat heikentää kuuloa.
Sisäkorvan ongelmiin liittyvistä syistä yleisin on kuulon heikkeneminen iän myötä (ikäkuulo). Tällöin kuulo heikkenee vähitellen. Aluksi on vaikeuksia seurata keskustelua meluisassa ympäristössä tai katsoa televisiota samalla äänenvoimakkuudella kuin muut. Myöhemmin normaalin keskustelunkin seuraaminen saattaa olla vaikeaa. Sisäkorvan nestetasapainoon liittyvässä Ménièren taudissa esiintyy huonokuuloisuuden lisäksi huimausta ja korvien soimista.
Kuulon heikkenemisen voi yleensä todeta omatoimisestikin, mutta tarkan syyn selvittäminen vaatii käyntiä yleislääkärin, KNK-lääkärin (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri) tai geriatrin (vanhuslääketieteen erikoislääkärin) vastaanotolla. Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen kuuluu mm. korvakäytävän ja tärykalvon tilanteen tarkastelu korvalampun avulla. Lisäksi lääkäri saattaa käyttää äänirautaa sekä tutkia tasapainoa. Kuulokäyrän mittaaminen kuuluu luonnollisesti heikentyneen kuulon perustutkimuksiin.
Kuulon heikkenemisen itsehoito
Jos kuulon heikkeneminen on lyhytaikaista ja liittyy selvästi nuhaan, ensiapuna voi kokeilla nenän limakalvoturvotusta vähentäviä nenätippoja tai –sumutteita (oksimetatsoliini tai ksylometatsoliini) sekä allergialääkkeitä (esim. setiritsiini). Tällöin korvatorven toiminta saattaa korjaantua ja kuulo korjaantua. Jos syynä on korvakäytävän vahatulppa, sitä voi yrittää hoitaa korvavahaa liuottavilla korvatipoilla. Kaikkia näitä valmisteita on saatavilla apteekeista ilman reseptiä.
Kuulon heikkenemisen asiantuntijahoito
Kuulon heikkenemisen asiantuntijahoito määräytyy vaivan aiheuttajan mukaan. Joskus riittää vahatulpan poisto korvakäytävästä tai korvatulehduksen hoito antibiooteilla. Äkillisessä kuulonmenetyksessä hoitona käyteään suun kautta annettavaa kortisonia. Melu- tai painevammoissa saatetaan käyttää myös ylipainehappihoitoa.
Ikäkuuloon ei ole hidastavaa tai parantavaa hoitoa. Mikäli kuulon heikkeneminen häiritsee jokapäiväistä elämää, voidaan apuna käyttää korvaan asennettavaa kuulokojetta.
Menieren taudin hoidosta on kerrottu erillisessä artikkelissa.
Korvaukset
Korvaukset melu- tai painevammoissa ovat mahdollisia esimerkiksi tapaturmavakuutuksen kautta. Työhön liittyneiden kuulovammojen hoito korvataan työnantajan ottamasta vakuutuksesta.
Kuulon heikkenemisen ehkäisy
Meluvammat ovat tavallisia kuulon heikkenemisen aiheuttajia. Tämän vuoksi korvien suojaaminen melulta on tärkeää lapsesta alkaen. Myös tupakoimattomuus ja normaali verenpainetaso ehkäisevät tutkimusten mukaan kuulon heikkenemistä.
Apteekeista on saatavilla mm. tuotteita korvien suojaamiseksi sekä apukeinoja tupakoimisen lopettamiseen.