Ummetus tarkoittaa liian harvakseltaan onnistuvaa ulostamista tai ulosteen liiallista kovuutta. Aikuisilla ummetuksesta voidaan puhua, jos suoli tyhjenee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Imeväisillä ulostamisväli voi olla jopa viikon; muun ikäisillä lapsilla maha toimii yleensä vähintään kolmen päivän välein. Ummetus voi johtua liian vähäisestä kuidusta ruokavaliossa, liikunnan vähyydestä tai ulosteen pidättämisestä. Myös jotkin lääkkeet tai sairaudet (kuten kilpirauhasen vajaatoiminta) voivat aiheuttaa ummetusta.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Ummetus on hyvin yleinen vaiva. Mikäli oireet ovat lieviä eikä vaivaan liity pahenevaa vatsakipua tai laihtumista, ummetusta voi turvallisesti lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos ummetus häiritsee jokapäiväistä elämää eivätkä omat hoitokeinot auta, on syytä hakeutua lääkärin. Mikäli suolen toiminta muuttuu ilman syytä äkillisesti tai esiintyy pahenevaa vatsakipua ja laihtumista, on tutkimuksiin syytä hakeutua herkemmin. Lapsilla 1-2 kk mittainen yhtäjaksoinen ummetusjakso vaatii aina tarkemman selvittelyn lastenneuvolassa tai lääkärissä. Arvio on paikallaan myös, jos lapsen ulostaminen on kivuliasta.
Ummetuksen aiheuttajat ja tutkiminen
Ummetus on helppo tunnistaa, sillä sen oireet ovat hyvin tyypillisiä: liian harvaan tapahtuva ulostaminen sekä ulosteen liiallinen kovuus. Erityisesti lapsilla ummetukseen voi liittyä ulostamisen välttelyä eli panttaamista, tuhrimista eli ulosteen valumista housuun sekä ulostamiseen liittyvää kipua. Ummetus johtaa helposti noidankehään, jossa panttaaminen pahentaa ummetusta, mikä taas lisää ulostamiskipua ja panttaamista. Aikuisilla vastaavan ilmiön voivat saada aikaan peräpukamat tai peräaukon haavauma. Ummetus aiheuttaa lapsilla usein toistuvia vatsakipuja ilman, että ummetusoiretta oivalletaan. Vatsakivut ilmenevät usein ruokailun yhteydessä tai sen jälkeen. Ulostamisvälin pidentyessä lapselle tulee ilmavaivoja ja ruokahalu saattaa huonontua. Myös vanhuksilla epämääräinen vatsakipu on yleinen ummetuksen oire.
Ummetukseen liittyvät muut oireet vaihtelevat vaivan aiheuttajan mukaan. Ärtyvän suolen oireyhtymässä tyypillistä on ripulin ja ummetuksen vaihtelu; lisäksi voi esiintyä vatsan turvotusta, kipua ja ilmavaivoja. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa puolestaan esiintyy tavallisesti myös väsymystä, palelun tunnetta ja painonnousua. Mikäli taas ummetukseen liittyy paheneva vatsakipu, mustia ulosteita ja laihtumista, tulee myös suolistokasvaimen mahdollisuus pitää mielessä.
Lääkäri toteaa ummetuksen usein pelkkien oireiden perusteella. Lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen ummetuksen vuoksi kuuluvat mm. vatsan tunnustelu ja suoliäänten kuuntelu stetoskoopilla. Tarvittaessa lääkäri myös tutkii peräsuolen tuseeraamalla eli tunnustelemalla peräsuolta peräaukon kautta tai pientä tähystyslaitetta (proktoskooppi) käyttäen. Yleensä verikokeita ei tarvita, mutta tarvittaessa niillä voidaan sulkea pois muita sairauksia, kuten keliakia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Suolitukosta epäiltäessä voivat kyseeseen tulla myös vatsan seudun röntgenkuvaus tai paksusuolen tähystys eli kolonoskopia.
Ummetuksen itsehoito
Ummetuksen itsehoitoon kuuluvat samat keinot kuin sen ennaltaehkäisyyn: kuitupitoinen ruokavalio, riittävä liikunta ja säännöllinen ulostusrytmi.
Ruokavaliossa hyviä kuidun lähteitä ovat mm. hedelmät (esim. luumut ja viikunat), kasvikset ja marjat sekä erilaiset täysjyväviljat (mm. ruisleipä ja puuro). Vilja- tai pellavasiemenrouhetta voi myös lisätä muuhun ruokaan muutaman ruokalusikallisen verran. Ummetuksesta kärsiville lapsille voi 5 kk iästä alkaen antaa täysjyväviljasta valmistettuja puuroja tai vellejä, mutta banaania, kaakaota ja runsassokerisia juomia kannattaa välttää, koska ne voivat hidastaa suolen toimintaa.
Lapsen ummetuksen hoidossa keskeistä on ulostamisen säännöllistäminen; lapsi totutetaan WC-käyntiin esimerkiksi aina päivällisen tai muun pääaterian jälkeen, jolloin ulostamistarve on yleensä suurin. Lapselle annetaan rutiininomaisesti päivittäin rauhallinen, 10-15 minuutin ulostamisyritys, jota voi helpottaa esimerkiksi kirjan avulla. Lapsen tukevaan ulostamisasentoon kannattaa panostaa laittamalla supistaja pöntön istuimeen ja jakkara jalkojen alle. Onnistuneesta ulostamiskerrasta kannattaa antaa myönteistä palautetta, mutta epäonnistuneesta yrityksestä ei pidä moittia lasta. Lapsi olisi hyvä ohjata WC:hen, jos hän selvästi panttaa ulostamista.
Mikäli näillä keinoilla ei saada vaivaan apua, apteekista saa monia valmisteita ummetuksen hoitoon myös ilman reseptiä. Käytetyimpiä ovat suolen sisältöä lisäävät ns. bulkkilaksatiivit sekä osmoottiset laksatiivit (kuten laktuloosi tai makrogoli). Lyhytaikaisesti käytettyinä myös suolta stimuloivat valmisteet (kuten natriumpikosulfaatti) ovat käyttökelpoisia. Hankalan ummetuksen voi laukaista myös pienoisperäruiskeella.
Erityisesti lasten kohdalla ulostemassan riittävä löysyys on tärkeää, jotta kivuliaan ulostamisen ja ulosteen pidättämisen aiheuttama noidankehä saadaan katkaistua. Joskus tähän käytetään esim. viitenä aamuna peräjälkeen annettua pienoisperäruisketta.
Ummetuksen asiantuntijahoito
Ummetuksen asiantuntijahoito riippuu vaivan aiheuttajasta. Hankalassa ummetuksessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä ummetuslääkkeitä. Sopivan ruokavalion löytämisessä auttavat mm. ravitsemusterapeutit. Mikäli ongelmana on lantionpohjan lihasten kouristelu ja siitä johtuva ulostusvaikeus, voi fysioterapeutin antamista ohjeista olla apua. Joskus harvoin käytetään myös neurostimulaattori- tai leikkaushoitoa.
Jos imeväinen ulostaa syntymästään lähtien harvoin, esimerkiksi kerran 1-2 viikossa, siitä kannattaa kertoa neuvolakäynnillä. Isommilla lapsilla ummetus voi ajan myötä rasittaa lasta ja perhettä, joten siitä kannattaa keskustella mahdollisimman varhain neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Ummetusta voidaan helpottaa lääkityksellä, jolloin uloste pehmenee, ulostaminen helpottuu ja muuttuu kivuttomaksi. Lääkitys olisi hyvä aloittaa tarpeeksi aikaisin, ja useimmiten sitä käytetään 2-3 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti.
Lapsen ummetusta hoidetaan nykyisin yleisimmin makrogolijauheella. Se on turvallinen lääke, joka on tarkoitettu ummetuksen helpottamiseksi sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan pehmentämiseen ja hoitoon. Valmisteen vaikuttava aine on makrogoli 4000, joka sitoo suolessa vettä, jolloin suolen sisällön vesimäärä lisääntyy, ulostemassa pehmenee ja suoli toimii paremmin. Ummetusta hoidetaan makrogolijauheella riittävän pitkä aika, tavallisesti kaksi kertaa niin kauan kuin ummetus on kestänyt.
Ummetuksen taustalla olevien vaivojen hoidosta katso tarkemmin ärtyvän suolen oireyhtymä, kilpirauhasen vajaatoiminta, peräpukamat ja peräaukon haavauma.
Ummetuksen ehkäisy
Ummetuksen ennaltaehkäisyn kulmakivet ovat sopiva ruokavalio, riittävä liikunta ja säännöllisyyteen pyrkivä ulostusrytmi.
Imeväiselle korvikkeeseen voi lisätä mallasuutetta ja vanhemmille imeväisille voidaan antaa porkkana- tai päärynäraastetta, luumusosetta tai -mehua. Imeväisillä kiinteän ruoan aloittaminen voi aluksi hidastaa suolen toimintaa. Myös nesteen lisääminen soseen joukkoon voi parantaa tilannetta. Leikki- ja kouluikäisille ummetuksesta tai ummetustaipumuksesta kärsiville lapsille voi lisätä kuitupitoisia ruokia, kuten täysjyväviljoja, hedelmiä ja vihanneksia. Ruokavaliossa kannattaa välttää suolen toimintaa hidastavia ruoka-aineita, kuten kaakaota ja banaaneja, valkoisia viljavalmisteita ja runsassokerisia juomia. Runsasta maidon juontia (yli 5 dl/vrk) kannattaa rajoittaa. Vesi on paras lisäjuoma, ja sen runsas nauttiminen pehmentää ulostetta.
Ruokavaliossa keskeistä on riittävä kuidun saanti. Hyviä kuidun lähteitä ovat mm. kasvikset, hedelmät (esim. luumut ja viikunat) ja marjat, mutta aivan erityisesti täysjyväviljat (mm. ruisleipä ja puuro). Toimiva keino on myös lisätä vilja- tai pellavasiemenrouhetta muuhun ruokaan muutaman ruokalusikallisen verran. Myös lapsille voi 5 kk iästä alkaen antaa täysjyväviljasta valmistettuja puuroja tai vellejä. Mm. banaani, kaakao ja runsassokeriset juomat voivat hidastaa suolen toimintaa, joten niitä on syytä välttää ummetuksessa.
Riittävä liikunta on tärkeä osa ummetuksen ennaltaehkäisystä kaikenikäisillä. Lisäksi tärkeää on säännöllinen ulostusrytmi. Suoli toimii parhaiten ruokailun jälkeen, joten varsinkin lapset olisi hyvä opettaa käymään vessassa paitsi aamupalan, myös muiden pääaterioiden jälkeen.
