Sormien puutuminen tarkoittaa sormien alueen alentunutta ihotuntoa. Yleensä sormien puutumisen aiheuttaa jonkin käteen kulkevan hermon puristus- tai pinnetila. Hermo voi jäädä puristuksiin esimerkiksi käden päällä nukutun yön jälkeen. Pitempiaikaisesti hermon alue voi ahtautua esimerkiksi rannekanavaoireyhtymässä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Nopeasti ohi menevän sormien puutumisen vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin.
Suositellaan jatkotutkimusta
Tutkimuksiin on hyvä hakeutua, mikäli sormien puutuminen ei mene itsestään ohi, oireilu on toistuvaa tai se haittaa päivittäistä elämää.
Kiireellinen
Jos sormien puutumiseen tai käden toimintahäiriöön liittyy samanpuoleisen jalan toimintahäiriöitä, puhumisen vaikeutta, suupielen vinoutta tai roikkumista, huimausta tai näköhäiriöitä, kyseessä saattaa olla aivoverenkiertohäiriö. Tällöin lääkäriin tulee hakeutua välittömästi soittamalla hätäkeskuksen numeroon 112.
Sormien puutumisen aiheuttajat ja tutkiminen
Yleensä sormien puutuminen on seurausta erilaisista hermojen pinnetiloista. Lyhytkestoinen hermon puristustila (kuten käden päällä nukkuminen) aiheuttaa yleensä myös lyhytkestoisen sormien tai käden puutumisen, joka menee itsestään nopeasti ohi. Varsinaisen tunnon alenemisen lisäksi puutumiseen voi liittyä myös pistelyä ("neuloilla pistelyn tunnetta").
Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo jää puristuksiin ranteen alueella sijaitsevassa rannekanavassa. Se voi syntyä esimerkiksi toistuvasta ranteen alueen rasituksesta, vamman seurauksena tai raskauden aiheuttamasta turvotuksesta. Yleensä tunto on alentunut peukalon, etu- ja keskisormen alueella ja puutuminen voi olla pitkäkestoista. Lisäksi voi esiintyä käden tai sormien lihasten heikkoutta tai yksityiskohtaisten toimintojen suorittamisen vaikeutumista (kuten napitus) sormien puutumisen lisäksi. Oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan öisin ja helpottuvat kättä ravistelemalla. Kyynärhermon puristustila puolestaan aiheuttaa nimettömän ja pikkusormen puutumista.
Myös jotkin harvinaisemmat syyt voivat aiheuttaa sormien puutumista. Raynaud’n ilmiössä kylmälle altistus johtaa sormien verisuonten supistumiseen ja verenkierron vähenemiseen sormissa. Tällöin sormien iho muuttuu tyypillisesti valkoisen ja sinertävän värin kautta punoittavaksi. Lisäksi voi esiintyä sormien puutumista tai kipua. Paniikkikohtauksessa sormien puutumiseen liittyy yleensä sydämen tykytystä, huimausta ja hengenahdistuksen tunnetta.
Myös erilaiset verenkierron häiriötilat, kaularankaperäiset syyt tai mm. toistuvasta tärinästä aiheutuva työperäinen tärinätauti voivat aiheuttaa sormien puutumista. Muiden yläraajan osien toimintahäiriöistä on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa käden toimintahäiriö.
Lääkärin perustutkimuksiin sormien puutumisen vuoksi kuuluvat mm. käsien ja sormien lihasvoimien sekä ihon tunnon tarkistaminen. Tarvittaessa hermojen tilaa voidaan tutkia hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus). Lääkäri voi myös tarvittaessa tutkia sormien tai käsien verenkiertoa tarkemmin.
Sormien puutumisen itsehoito
Lyhytkestoisessa sormien puutumisessa käden ja sormien ravistelu voi lopettaa puutumisen tunteen. Jos puutumisen taustalla on toistuva rasitus (kuten rannekanavaoireyhtymässä), vaiva voi korjaantua levolla ja rasitusliikkeiden välttämisellä. Myös kylmähoitoa (esim. kylmägeelipussien avulla), parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni) voidaan kokeilla itsehoitona muutaman päivän kuureina.
Sormien puutumisen asiantuntijahoito
Sormien puutumisen asiantuntijahoito valitaan vaivan aiheuttajan mukaan. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa tehokkaampia tulehduskipulääkkeitä reseptillä turvotuksen ja ärtymyksen hoitoon. Rasitusperäisissä vaivoissa fysioterapialla on merkittävä rooli.
Rannekanavaoireyhtymän ja paniikkihäiriön hoidosta on kerrottu erillisissä artikkeleissaan.
Sormien puutumisen ehkäisy
Hermojen ahtautumista ja täten sormien puutumista voidaan ehkäistä välttämällä pitkään jatkuvia ja toistuvia käsiliikkeitä. Myös poikkeavat työasennot ja pitkäkestoinen tärinä voivat aiheuttaa sormien puutumista. Tarvittaessa esim. fysioterapeutti voi antaa vinkkejä työasentojen tai –tapojen parantamiseksi.