Osuvimmat tulokset: Kuume

Eturauhastulehdus eli prostatiitti voi olla joko äkillinen tai pitkäaikainen. Äkillisen eturauhastulehduksen aiheuttaa yleensä omalta iholta lähtöisin oleva bakteeri, joka nousee virtsaputkea pitkin eturauhaseen. Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa bakteereja ei yleensä ole löydettävissä, vaan vaivan todennäköisin aiheuttaja on eturauhastiehyiden tukkeutuminen. Pitkäaikainen tulehdus on yleisempi: siitä kärsii vuosittain jopa 14 000 miestä / 100 000 suomalaista miestä kohti ja se yleistyy iän myötä.Eturauhastulehduksen oireet ja tutkiminenÄkillisen eturauhastulehduksen oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, kirvely virtsatessa sekä kivut alavatsalla. Yleisoireet, kuten kuume tai huonovointisuus, ovat myös yleisiä. Oireet alkavat usein nopeasti ja voivat olla rajujakin.Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa oireet ovat samankaltaisia, mutta lievempiä: tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä virtsatessa sekä epämääräistä tunnetta alavatsalla tai sukuelinten alueella. Istuminen voi tuntua hankalalta. Joskus voi esiintyä myös verta siemennesteessä. Sen sijaan kuumetta tai muita yleisoireita ei pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa tavallisesti ole.Lääkäri tutkii sukuelinten alueen sekä tunnustelee eturauhasen peräaukon kautta eturauhatulehdusta epäiltäessä. Lisäksi taudin toteamisessa voidaan käyttää laboratoriokokeita, kuten tulehdusarvon (CRP) mittaamista, tai virtsakokeita. Äkillisessä eturauhastulehduksessa sukupuolitautien mahdollisuus voidaan sulkea pois laboratoriokokeiden avulla.

Umpilisäkkeen tulehdus eli appendisiitti syntyy, kun umpilisäkkeeseen suolistosta johtava aukko tukkeutuu ja bakteerit pääsevät lisääntymään sen sisällä. Umpilisäke sijaitsee oikealla alavatsalla umpisuolessa, ohutsuolen loppuosassa. Se on noin pikkusormen kokoinen uloke. Umpilisäkkeen tulehdus on yleisin teini-ikäisillä ja alle 30-vuotiailla, mutta vaiva voi ilmaantua missä iässä tahansa. Umpilisäkkeen tulehduksen sairastaa elämänsä aikana noin 7 % suomalaisista.Umpilisäkkeen tulehduksen oireet ja tutkiminenUmpilisäkkeen tulehduksen pääoire on muutamassa tunnissa alkava ja voimistuva vatsakipu. Aluksi vatsakipu voi olla epämääräistä tai tuntua eri puolilla vatsaa, mutta viimeistään muutaman tunnin kuluessa kipu siirtyy tyypilliselle paikalleen oikealle alavatsalle. Yskä, tärinä ja hypyt voivat pahentaa kipua. Kivun ohella umpilisäkkeen tulehdus voi aiheuttaa myös pahoinvointia, oksentelua ja kuumetta. Tulehtunut umpilisäke voi puhjeta. Tällöin tulehtunut erite leviää vatsaonteloon ja voi aiheuttaa vatsakalvon tulehduksen. Seurauksena voi olla yleisvoinnin huononemista sekä edelleen lisääntynyttä vatsakipua, kuumetta ja oksentelua.Umpilisäkkeen tulehdus vaatii aina lääkärin arvion. Vastaanotolla perustutkimuksiin kuuluvat mm. vatsan tunnustelu sekä vatsan äänien kuuntelu stetoskoopilla. Verikokeita (kuten tulehdusarvo eli CRP) voidaan myös ottaa. Epäselvissä tilanteissa tarkemmista kuvantamistutkimuksista (kuten ultraäänitutkimus tai tietokonetomografia) voi olla apua.

Vatsatauti tarkoittaa äkillistä tarttuvaa suolistotulehdusta. Vatsataudit leviävät tavallisesti kosketustartuntana, mutta myös saastuneen ruuan tai juoman välityksellä (ns. ruokamyrkytys). Yleisimmin vatsataudin aiheuttavat virukset (mm. noro-, rota- ja hengitystievirukset), mutta myös bakteerit tai loiset voivat aiheuttaa vatsatauteja. Vatsataudin oireet ja tutkiminen Vatsataudin oireet ovat yleensä helposti tunnistettavia: ripuli, lievä vatsakipu sekä pahoinvointi ja oksentelu. Myös kuumetta voi esiintyä. Tyypillisesti vatsatauti kestää 1-2 päivää ja loppuu yhtä äkillisesti kuin alkoikin. Aika tartunnasta oireiden alkamiseen vaihtelee. Jotkin virukset aiheuttavat oireita jo vuorokaudessa tartunnan jälkeen, kun taas joidenkin kohdalla oireet saattavat alkaa vasta viikon kuluttua. Useimmiten oireilu alkaa parin päivän kuluessa tartunnasta. Vanhuksilla vatsatautiin liittyvän ripulin aiheuttama nestehukka saattaa olla vakavaa ja aiheuttaa mm. sekavuutta. Mikäli oireena on pelkästään ripulia, eikä tautiin liity lainkaan pahoinvointia, kuumetta tai mahakipuja, ripulin taustalla voi olla vatsataudin lisäksi muitakin syitä (katso tarkemmin erillinen artikkeli ripuli). Myös pelkän pahoinvoinnin muut aiheuttajat (mm. migreeni, matkapahoinvointi tai huimaus) on syytä pitää mielessä.  Vastaanotolla lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen kuuluvat mm. vatsan tunnustelu sekä suoliäänten kuuntelu stetoskoopilla. Rajummissa vatsataudeissa voidaan ottaa verikokeita, kuten tulehdusarvo (CRP) sekä elimistön suola-arvoja (natrium ja kalium). Tarvittaessa myös ulosteesta voidaan ottaa viljelynäytteitä, mikäli oireilusta tai taudin aiheuttajasta on epäselvyyttä.

Virtsatietulehdus tarkoittaa joko virtsarakon (kystiitti) tai munuaisaltaan (pyelonefriitti) tulehdusta. Virtsatietulehduksen aiheuttaa yleensä oman ihon bakteeri: se nousee virtsaputkea pitkin joko virtsarakkoon tai ylemmäs munuaisaltaaseen saakka. Virtsatietulehduksen riski kasvaa iän mukana ja se on hyvin yleinen varsinkin naisilla: vähintään joka toinen nainen sairastaa sen ainakin kerran elämänsä aikana. Virtsatietulehduksen oireet ja tutkimukset Virtsatietulehdus ja erityisesti virtsarakon tulehdus (kystiitti) aiheuttavat yleensä hyvin tyypilliset oireet: tiheävirtsaisuus, virtsaamispakko ja kirvely virtsatessa. Myös epämääräistä alavatsakipua tai verta virtsassa voi esiintyä. Aikuisilla virtsarakon tulehdukseen ei yleensä liity kuumetta. Myöskään pelkkä virtsan poikkeava haju tai väri eivät välttämättä viittaa virtsatietulehdukseen. Vanhuksilla virtsarakon tulehduksen ainoa oire voi olla sekavuus. Virtsaputken tulehduksessa (uretriitti) kirvely virtsatessa on myös hyvin tyypillinen oire. Virtsaputkentulehdus liittyy kuitenkin yleensä sukupuolitauteihin ja on huomattavasti rakkotulehdusta harvinaisempi. Munuaisaltaan tulehduksessa (pyelonefriitti) tyypillisiä oireita ovat mm. kylki- tai selkäkipu, kuume ja yleisvoinnin lasku. Myös virtsaoireet ovat tavallisia, mutta aina niitä ei välttämättä esiinny. Iäkkäämmillä ihmisillä ainoa pyelonefriitin oire voi olla yleistilan lasku. Virtsatietulehdukset ovat pääsääntöisesti naisten vaiva. Naisilla virtsaputki on selkeästi lyhyempi kuin miehillä ja bakteerit nousevat herkemmin virtsarakkoon saakka. Miehillä virtsatietulehdus liittyy yleensä johonkin virtsateiden rakenteelliseen vikaan tai iäkkäämmillä eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Tällöin virtsa ei pääse kulkemaan esteettömästi virtsaputkessa, mikä altistaa tulehduksille. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. vatsan ja selän tunnustelu sekä koputtelu virtsatietulehdusta epäiltäessä. Epäselvissä tilanteissa lääkäri tekee myös gynekologisen tutkimuksen. Virtsanäyte on virtsatietulehduksen perustutkimus. Sillä voidaan tutkia mm. tulehdusta aiheuttaneen bakteerin tyyppi ja herkkyys eri antibiooteille. Myös monet sukupuolitaudit voidaan todeta virtsanäytteellä. Munuaistason tulehdusta epäiltäessä otetaan lisäksi verikokeita (kuten tulehdusarvo eli CRP). Miehiltä tarkastetaan sukuelimet sekä tunnustellaan eturauhanen peräaukon kautta. Eturauhasen tilaa tutkitaan tarvittaessa verikokeella (PSA, prostatasepsifinen antigeeni). Mikäli selvää syytä virtsatietulehdukselle ei löydy, voi miestentauteihin perehtyneen erikoislääkärin (urologi) arviosta olla hyötyä.

Sisäsynnytintulehdus eli pelvic inflammatory disease (PID) tarkoittaa kohdunkaulan kautta munasarjoihin tai munanjohtimiin nousevaa tulehdusta. Siitä käytetäänkin myös nimeä munasarjatulehdus. Tärkeimmät sisäsynnytintulehduksen aiheuttajat ovat sukupuolitaudit klamydia ja tippuri, mutta pieni osa on myös hengitysteiden tai suolistobakteerien aiheuttamia. Vaivasta kärsii yleisimmin nuoret hedelmällisessä iässä olevat, yhdynnät aloittaneet naiset.Sisäsynnytintulehduksen oireet ja toteaminenSisäsynnytintulehdus nousee kohdunkaulan kanavan kautta tulehduttaen kohdun limakalvon ja edelleen munanjohtimet ja/tai munasarjat. Vaiva voi olla joko akuutti eli äkillinen tai krooninen eli pitkäaikainen. Äkillisenä tulehdus voi olla hyvin lieväoireinen, jopa oireeton (etenkin kun aiheuttajana on klamydia) tai oireiltaan voimakas. Oireet alkavat usein kuukautisvuodon jälkeen. Oireina voi esiintyä alavatsakipua joka pahenee tärinästä, poikkeavaa valkovuotoa esimerkiksi välivuotona tai yhdynnän jälkeisenä vuotona, lämpöä, kuumetta tai virtsankirvelyä. Tulehdus voi jäädä vaivaamaan myös kroonisena eli pitkäaikaisemmin. Mitä paremmin akuutti tulehdus todetaan ja hoidetaan, sitä epätodennäköisempää on, että vaiva kroonistuisi. Pitkäaikaisia vaivoja ovat muun muassa pitkäaikaiset alavatsakivut, lapsettomuus tai kohdunulkoiset raskaudet. Sisäsynnytintulehdusta epäiltäessä lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen, jonka aikana otetaan usein papa-näyte ja tulehdusnäytteitä. Akuutin tulehduksen aikana alavatsa, munasarjat ja kohtu aristavat yleensä tutkimuksessa. Virtsanäyte ja verikokeet, kuten tulehdusarvo (CRP), kuuluvat rutiinitutkimuksiin. Klamydiaa ja tippuria voidaan tutkia erillisen virtsanäytteen avulla. Jos oireet ovat voimakkaat, voidaan miettiä tarkempia kuvantamistutkimuksia kuten gynekologista ultraäänitutkimusta tai magneettikuvantamista.