Obstruktiivinen bronkiitti tarkoittaa flunssan tai muun ylähengitystietulehduksen laukaisemaa pienten, kaukaisimpien hengitysteiden limakalvojen ärtymistilaa ja siitä johtuvaa hengenahdistusta. Se muistuttaa usein astmakohtauksen hengitysvaikeuskohtausta vaikkei astmasta yleensä olekaan kyse. Lapsen obstruktiivinen bronkiitti on hyvin yleinen vaiva. Sen sairastaa kertaalleen vähintään joka kolmas alle kolmevuotiasta lapsista. Valtaosa tapauksista on virusten aiheuttamia.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Hengitysvaikeutta voi hoitaa kotioloissa, jos lääkärin reseptille kirjoittama hengitysteitä avaava lääke (kuten salbutamoli) on käytössä ja se auttaa reseptin mukaisella annostuksella kahden tunnin kuluessa.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos hengitysvaikeus ei laukea kotihoidolla, lapsi väsähtää tai yleisvointi huononee, on syytä kääntyä lääkärin puoleen ensi tilassa.
Kiireellinen
Jos hengitysvaikeus ei laukea kotihoidolla, lapsi väsähtää tai yleisvointi huononee, on syytä kääntyä lääkärin puoleen ensi tilassa.
Obstruktiivisen bronkiitin oireet ja tutkiminen
Lapsella infektion laukaisema hengitysvaikeus on erilainen vaiva kuin aikuisen keuhkoputkentulehdus, vaikka molempia kutsutaan bronkiitiksi. Lapsen vaiva alkaa tavanomaisen ylähengitystietulehduksen oirekuvalla eli lapsella on nuhaa ja yskää sekä mahdollisesti lämpöilyä. Päivien kuluessa kehittyy uloshengityksen vaikeus, joka näkyy lapsesta siten, että hengitys tihenee, maha alkaa pumppaamaan ja lapsi yskii päivällä ja yöllä.
Lääkäri toteaa hengitysvaikeuden lapsen oireiden ja yleisvoinnin perusteella arvioiden muun muassa lapsen hengityksen apulihasten käyttöä ja hengitystiheyttä. Stetoskoopilla kuunneltaessa keuhkoista kuuluu usein vinkunaa uloshengityksen aikana. Hengitysvaikeuden toteamiseen ei tarvita verikokeita tai röntgenkuvaa. Jos lapsesta kuitenkin otetaan tulehdusarvo (CRP), se on melko alhainen, kuten viruksen aiheuttamassa tulehduksessa yleensä. Jos hengitysvaikeus toistuu useasti, ovat astmatutkimukset aiheellisia, vaikka toistuvat tilanteet eivät aina tarkoitakaan, että lapsella olisi astma.
Hengitysvaikeuden itsehoito
Virusinfektion aiheuttamaan kuumeeseen auttavat parasetamoli tai tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni tai naprokseeni. Lapsen altistumista tupakansavulle tulee välttää. Yskänlääkkeistä ei yleensä ole apua vaivan hoidossa, eikä yskänkeskusta lamaavia yskänlääkkeitä, ns. yskänärsytystä hillitseviä yskänlääkkeitä (kuten kodeiini ja dekstrometorfaani) suositella lainkaan lasten yskän hoitoon.
Jos lapsella on kotona valmiiksi hengitysteitä avaavaa lääkettä, voidaan lääkitys toteuttaa kotona reseptin ohjeiden mukaisesti. Mikäli oireet jatkuvat avaavan lääkkeen antamisesta huolimatta, on ehdottomasti hakeuduttava lääkäriin arvioon.
Obstruktiivisen bronkiitin asiantuntijahoito
Edes hankalaoireisen obstruktiivisen bronkiitin hoitoon ei käytetä antibiootteja, koska tulehduksen aiheuttavat yleensä virukset. Poikkeuksen tähän muodostavat ne potilaat, joilla todetaan samanaikainen keuhkokuume tai muu bakteeri-infektio.
Terveyskeskuksessa tai sairaalassa annetaan hengitysteitä avaavaa lääkettä joko hengityskammioputken eli tilanjatkeen tai lääkesumutinnaamion kautta. Mikäli hengitysvaikeuskohtaus ei näillä laukea, on sairaalahoito aiheellinen. Jos hengitysvaikeus jatkuu tai vaatii osastohoitoa, voidaan lapselle antaa suun kautta tai suonensisäisesti kortisonia, joka vähentää hengitysvaikeutta tehokkaasti.
Obstruktiivisen bronkiitin ehkäisy
Obstruktiivisen bronkiitin aiheuttavat yleensä virusflunssat. Tämän vuoksi käsien pesu saippualla voi auttaa ehkäisyssä. Myös elimistön puolustusjärjestelmän toiminnan tukemisella on vaikutusta, joten riittävä lepo ja D-vitamiinin saanti sekä terveelliset elämäntavat saattavat auttaa obstruktiivisen bronkiitin torjunnassa. Lapsen altistumista tupakansavulle tulee välttää.