Osuvimmat tulokset: Pahanhajuinen hengitys

Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus johtuu bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta. Tavanomaisesta ientulehduksesta eli gingiviitistä poiketen parodontiitti on luonteeltaan pitkäkestoinen tulehdussairaus, joka aiheuttaa pysyviä vaurioita hampaan kiinnityskudoksiin. Vaiva voi usein olla kuitenkin verrattain kivuton, ja tulehdusoireet voivatkin jäädä potilaalta itseltään huomaamatta. Parodontiittia todetaan yli puolella 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista; vaikea-asteinen vaiva on noin viidenneksellä.Parodontiitin oireet ja tutkiminenParodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus aiheuttaa ienverenvuotoa, ikenen punoitusta ja turvotusta, märkävuotoa ientaskusta, ja pitkälle edenneenä jopa hampaan liikkumista tai siirtymistä. Myös pahanhajuinen hengitys voi johtua parodontiitista.Parodontiitin toteaminen perustuu hammaslääkärin suorittamaan hampaiden ja ikenien tarkastukseen. Lisäksi ientaskujen syvyyden mittaaminen on tärkeää hampaiden kiinnityskudoksen määrän toteamiseksi. Tarkemmin kiinnityskudoksen tilannetta voidaan selvittää leukojen ja hampaiston röntgentutkimuksella. Vaikeissa tautimuodoissa otetaan tarvittaessa mikrobinäyte ientaskunesteestä.

Sammas on hiivasienen aiheuttama suun limakalvon tulehdus. Sammaksen yleisin aiheuttaja on Candida albicans –niminen hiivasienilajike. Noin puolella suomalaisväestöstä voidaan löytää hiivasientä suusta, mutta varsinaisen tulehduksen syntyyn tarvitaan kuitenkin usein jokin altistava tekijä, kuten meneillään oleva antibioottikuuri tai heikentynyt yleistila. Sammasta esiintyy alle prosentilla aikuisväestöstä, mutta mikäli yleistila on heikentynyt, esiintyvyys on huomattavasti tätä suurempaa. Sammaksen oireet ja tutkiminen Sammaksen pääoireina ovat suun ja kielen kipu sekä polttelu. Limakalvoilla voi lisäksi esiintyä punoitusta ja haavaumia; joskus myös valkoista katetta, pieniä valkoisia täpliä tai märkiviä rakkuloita. Sammaksen toteaminen perustuu lääkärin tai hammaslääkärin suorittamaan suun limakalvojen tutkimiseen. Lisäksi suusta voidaan ottaa sieniviljelynäyte diagnoosin varmistamiseksi.

Pahanhajuinen hengitys eli halitoosi tarkoittaa epämiellyttävää hajua suussa tai nenässä. Pahanhajuisen hengityksen yleisin syy on puutteellinen suuhygienia (hammasplakki, ruoan tähteet hammasväleissä), jolloin suun bakteerit alkavat erittää rikkipitoisia aineenvaihduntatuotteita. Myös suun hiivasieni, vähäinen syljeneritys (kuiva suu) tai risatulehdukset aiheuttavat pahanhajuista hengitystä. Kyse on erittäin yleisestä vaivasta, varsinkin suuhygieniansa puutteellisesti hoitavien henkilöiden kohdalla. Pahanhajuisen hengityksen aiheuttajat ja tutkiminenPahanhajuinen hengitys voi olla joskus helppo havaita itsekin, mutta siihen voi myös tottua. Tällöin sen omatoiminen havaitseminen voi olla vaikeaa, vaikka haju on muiden huomattavissa.Pahanhajuiseen hengitykseen liittyvät muut oireet riippuvat vaivan aiheuttajasta. Esimerkiksi suun hiivasieni eli sammas aiheuttaa suun limakalvojen arkuutta ja valkeita peitteitä. Nielurisatulehdus eli angiina taas aiheuttaa erityisesti nielaistessa tuntuvaa kurkkukipua tai eritteen valumista nieluun.Hammaslääkärin perustutkimukseen pahanhajuista hengitystä epäiltäessä kuuluvat hampaiden ja ikenien arviointi sekä suun limakalvojen huolellinen tarkastaminen. Joskus lisätutkimuksena voidaan käyttää myös suun ja hampaiston röntgentutkimusta.

Kuiva suu eli xerostomia johtuu vähäisestä tai puutteellisesta syljenerityksestä. Syljeneritys heikkenee luonnostaan ikääntyessä, mutta myös joidenkin lääkkeiden käytön myötä (kuten jotkut psyykenlääkkeet, virtsankarkailu- ja allergialääkkeet sekä hermostoon vaikuttavat lääkkeet). Myös tiettyihin sairauksiin, kuten reumatauteihin kuuluvaan Sjögren-syndroomaan, liittyy vähentynyttä syljeneritystä ja täten kuivan suun oiretta. Kuivan suun aiheuttajat ja tutkiminenKuiva suu ja puutteellinen syljeneritys on kiusallinen vaiva, joka voi vaikeuttaa puhumista ja syömistä. Pahimmillaan kuiva suu voi tällöin johtaa jopa aliravitsemukseen. Muina oireina voi esiintyä mm. kielikipua, metallinmakua suussa, nielemisvaikeutta ja pahanhajuista hengitystä.Mikäli suun kuivumisen lisäksi esiintyy kuorsausta tai yöllisiä hengityskatkoksia, kysessä saattaa olla uniapnea.Kuiva suu lisää merkittävästi hampaiden reikiintymisalttiutta (katso karies eli hampaiden reikiintyminen) ja lisää myös suun hiivatulehdusten mahdollisuutta. Se myös heikentää proteesien pysyvyyttä ja yleensäkin elämänlaatua.Hammaslääkärin tai yleislääkärin tutkimukseen kuivan suun oireilun vuoksi kuuluvat paitsi hampaiden ja suun tutkiminen, myös sylkirauhasten tarkastelu. Tarvittaessa hammaslääkäri tai suuhygienisti voivat myös mitata erittyvän syljen määrän esim. 5 minuutin parafiinipureskelun avulla.