Osuvimmat tulokset: Äänen käheys
Kaikki
- F
- K
- L
- Ä
-
Flunssa
Flunssa eli nuhakuume on monien eri virusten aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Alttius sairastua flunssaan vaihtelee, mutta useimmat aikuiset sairastavat nuhakuumeen muutaman kerran vuodessa. Lapsilla jopa kymmenen flunssajaksoa vuodessa ei ole harvinaista. Flunssan oireet ja tutkiminenFlunssa aiheuttaa tulehdusoireita koko hengitysteiden alueella: oireita voi olla nenässä, poskionteloissa, välikorvassa, nielussa, kurkunpäässä ja keuhkoputkissa. Tyypillisesti flunssa alkaa nielaistessa tuntuvalla kurkkukivulla ja nenän tukkoisuudella. Tämän jälkeen voi esiintyä nuhaa, äänen käheyttä, korvien lukkiutumista, kuumeista oloa ja lapsilla korkeaakin kuumetta (yli 38.5 astetta). Flunssaviruksen aiheuttavat usein myös keuhkoputkien tulehdusta, jonka oireena voi olla sitkeää yskää (katso tarkemmin keuhkoputkentulehdus). Yleiskunto ei kuitenkaan yleensä ole merkittävästi huonontunut. Tyypillisesti flunssa kestää 3-10 päivää, mutta oireilu voi joskus myös pitkittyä: puolella flunssaan sairastuneista yskä jatkuu 2 viikkoa tai pitempäänkin.Myös influenssa on viruksen aiheuttama tauti, mutta siinä oireilu on usein selkeästi rajumpaa kuin flunssassa (korkeampi kuume, jäsenten pakotus, yleisvoinnin heikkeneminen). Alle 2-vuotiailla lapsilla kurkunpääntulehdus voi aiheuttaa flunssan tapaan yskää, mutta siinä yskä on tyypillisen "hakkaavaa" tai "haukkuvaa" ja ääni muuttuu selkeästi käheäksi.Joskus oireiden taustalla voi olla myös bakteeriperäinen tauti. Esim. poskiontelotulehduksen tuntomerkkejä ovat yli viikon kestänyt nenän tukkoisuus ja yskä, johon liittyy kuumetta, painon tunnetta poskipäissä sekä märkäisen eritteen valumista nieluun (katso tarkemmin poskiontelotulehdus). Nielurisatulehdus eli angiina aiheuttaa oireita lähinnä kurkun alueelle, korvatulehdus korviin (kipu ja tukkoisuus), kun taas keuhkokuume aiheuttaa yleensä selkeästi hankalampia oireita kuin flunssassa, kuten yskää, hengenahdistusta, kuumetta ja yleisvoinnin heikkenemistä.Lisäksi on hyvä muistaa, että allergiakautena ilmenevä nuha ja väsynyt yleisvointi voivat johtua myös siitepölyallergiasta.Tavallinen flunssa on yleensä helppo tunnistaa ilman lääkärin vastaanottoakin. Vastaanotolla lääkärin perustutkimukseen kuuluvat mm. keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla, kaulan imusolmukkeiden tunnustelu sekä nielun tarkastaminen. Lapsilla tutkitaan myös korvien tilanne korvalampulla. Tavallisen flunssan toteamisessa ei yleensä käytetä laboratoriotutkimuksia.Jos herää epäily esim. nielutulehduksesta (nielurisatulehdus eli angiina), keuhkokuumeesta tai poskiontelotulehduksesta, lääkäri voi määrätä mm. nieluviljelyn, mitata verikokeella tulehdusarvon (CRP) tai tutkia poskionteloiden tilannetta röntgenkuvauksen tai erityisen poskionteloiden tutkimiseen tarkoitetun ultraäänilaitteen avulla. -
Äänen käheys
Äänen käheys aiheutuu äänihuulten poikkeavasta toiminnasta, jonka aiheuttavat joko äänihuulten turpoaminen tai niiden liikkuvuuden häiriintyminen. Tällöin ilmaa pääsee liikkumaan äänihuulten välistä edestakaisin kaikissa puhumisen vaiheissa. Useimmiten äänen käheys on ohimenevä ja johtuu kurkunpään tulehduksesta, mutta myös muita syitä voi olla taustalla. Äänen käheyden aiheuttajat ja tutkiminen Äänen käheys johtuu yleisimmin viruksen aiheuttamasta äänihuulten turvotuksesta ja tulehduksesta. Tällöin oireiluun voi liittyä flunssan oireita, kuten yskää ja nuhaa. Erityisesti alle 2-vuotiailla lapsilla esiintyy erityistä kurkunpääntulehdusta, jonkä tyyppioireena on äänen käheyden lisäksi kumea ja "haukkuva" yskä (katso tarkemmin lapsen kurkunpääntulehdus). Muita ohimeneviä äänen käheyden aiheuttajia ovat runsas ja pitkäaikainen äänen käyttö, raju yskiminen tai äänihuulten kuivuminen esimerkiksi ripulin ja nestehukan vuoksi. Aamuun painottuva käheys voi johtua happaman mahansisällön noususta ruokatorvea pitkin kurkunpäähän (närästys eli refluksitauti). Pitkittyneen äänen käheyden taustalla voi olla tupakointi, pölyinen ilma tai allergia. Myös vanheneminen voi aiheuttaa äänihuulten ohenemisen myötä äänen käheyttä. Harvinaisempia syitä käheydelle ovat äänihuulten halvaus sekä kasvaimet. Joskus käheyden taustalla voi olla toiminnallinen vika. Tällaiset vaivat ilmaantuvat usein paljon ääntä käyttävillä. Pitkittyneen käheä-äänisyyden syyn selvittäminen tapahtuu yleislääkärin, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin (KNK-lääkäri) tai äänihäiriöiden erikoislääkärin (foniatri) vastaanotolla. Lääkäri tutkii kurkunpään ja äänihuulten tilannetta pienen peilin avulla. Tällöin kieltä vedetään hellävaraisesti ulospäin paremman näkyvyyden saamiseksi. KNK-lääkäri voi tarkistaa kurkunpään ja äänihuulten tilanteen myös erityisen mikroskooppitähystyksen avulla äänen käheyden aiheuttajan selvittämiseksi. Joissakin tilanteissa foniatri voi tutkia tarkemmin äänen käyttöä ja äänihuulten toimintaa. -
Keuhkoputkentulehdus
Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti tarkoittaa henkitorven ja keuhkoputkien limakalvojen ärtymystilaa. Sitä esiintyy usein mm. flunssan aikana. Valtaosa keuhkoputkentulehduksista on virusten aiheuttamia. Keuhkoputkentulehdus on hyvin yleinen vaiva: vuosittain sen sairastaa vähintään joka kymmenes suomalainen.Keuhkoputkentulehduksen oireet ja tutkiminenÄkillisen keuhkoputkentulehduksen oireita ovat yskä, kurkkukipu, äänen käheys ja kuume (varsinkin alkupäivinä). Yskä voi olla aluksi kuivaa ja muuttua myöhemmin limaisemmaksi. Kuume pysyttelee yleensä alle 38.5 asteessa eikä kestä paria päivää pitempää. Yskä voi kestää kolmekin viikkoa. Koska äkillinen keuhkoputkentulehdus liittyy usein flunssaan, muina oireina voi olla myös nuhaa ja korvien tukkoisuutta. Pitkäaikaisen keuhkoputkentulehduksen keskeisin oire on sitkeä yskä. Virustautiin sairastuminen voi joskus johtaa pahenemisvaiheeseen, jolloin voi lisäksi ilmaantua hengenahdistusta, limaisuuden lisääntymistä sekä kuumetta. Pitkäaikaisen keuhkoputkentulehduksen yleisimpiä aiheuttajia ovat astma ja keuhkoahtaumatauti. Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen keuhkoputkentulehduksen vuoksi kuuluvat mm. keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla, nielun tähystys, kaulan alueen imusolmukkeiden tunnustelu sekä tarvittaessa myös poskionteloiden tutkiminen. Yleensä keuhkoputkentulehduksen toteamiseksi ei tarvita tarkempia kuvantamistutkimuksia tai verikokeita. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä kuitenkin verikokeita (kuten tulehdusarvo eli CRP) tai keuhkojen röntgenkuvauksen, jos keuhkokuumeen mahdollisuus halutaan sulkea pois. -
Lapsen kurkunpääntulehdus
Nielun alapuolella sijaitseva kurkunpää on henkitorven ja ruokatorven yhtymäkohta. Kurkunpääntulehdus eli laryngiitti tarkoittaa tämän alueen eli äänihuulten, henkitorven ylimmän osan ja kurkunkannen tulehdusta sekä lievää turvotusta. Tulehduksen aiheuttaa yleensä aina virus, yleisimmin parainfluenssavirus. Kurkunpääntulehdus on yleinen vaiva 0,5-2 vuotiailla lapsilla, etenkin pojilla. Voimakkaasta ja pelottavasta oirekuvastaan huolimatta se on usein melko vaaraton vaiva, jonka oireisiin löytyy ensiapu jo kotoa. Kurkunpääntulehduksen oireet ja tutkiminen Lapsen kurkunpääntulehdus eli laryngiitti alkaa usein äkillisesti yöaikaan. Tyypillisin oire on kuiva, kumea ja ”haukkuva” yskä. Muita oireita ovat äänen käheys (jopa äänen menetys), kurkkukipu sekä mahdollisesti yskänkohtaukseen liittyvä sisäänhengittämisen vaikeus. Hengitys voi myös vinkua tai rohista. Virustautiin liittyen kuumetta esiintyy yleensä aina. Useimmiten lapsen oireilu on lievää eikä vaikeutunutta sisäänhengitystä ole lainkaan. Lapsen kurkunpääntulehdus on usein helppo tunnistaa kumeasta yskästä. Lääkäri havainnoi lapsen hengitystyötä ja arvioi mahdollista hengitysvaikeutta. Perustutkimuksiin kuuluvat sydämen ja keuhkojen kuuntelu sekä nielun tutkiminen. Yleensä kurkunpääntulehduksen toteamiseen ei tarvita verikokeita tai kuvantamistutkimuksia.