Osuvimmat tulokset: Kipu

Tenniskyynärpää eli lateraalinen epikondyliitti tarkoittaa kyynärpään ulkonastaan kiinnittyvien lihasten kiinnityskohdan ärtymystilaa. Se syntyy ranteen ja sormien toistuvasta rasituksesta, kuten vasaroinnista, painavien taakkojen kantamisesta, mailapelien pelaamisesta tai ruuvimeisselin käytöstä. Tenniskyynärpäästä kärsii noin 1 prosentti väestöstä.Tenniskyynärpään oireet ja tutkiminenTenniskyynärpään tyypillisiä oireita ovat kyynärvarren ulkonastaan paikallistuva kipu ja käden puristusvoiman heikentyminen. Joskus arkuus voi sijaita hieman alempanakin käsivarressa. Kipu ilmaantuu mm. kättä nyrkistäessä, rannetta tai sormia ojentaessa varsinkin voimaa käyttäen, puristusotteessa tai jopa maitopurkkia nostettaessa. Tyypillinen tenniskyynärpää on melko helppo tunnistaa omatoimisestikin oireiden perusteella. Varma diagnoosi vaatii kuitenkin käynnin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluu kyynärpään ulkonastan tunnustelu. Lisäksi lääkäri pyrkii tuottamaan tenniskyynärpäälle tyypillisen kivun testaamalla vastustettua liikettä ranteen ja sormien ojentajalihaksille. Usein jo nämä tutkimukset riittävät taudin toteamiseen.

Limapussit eli bursat ovat nestettä sisältäviä pusseja, jotka suojaavat ja vähentävät eri kudosten välistä hankausta. Ne sijaitsevat luiden ja lihasten tai jänteiden välissä. Kyynärpään limapussin tulehdus eli olekranonbursiitti syntyy tavallisesti hankauksen tai iskun seurauksena. Bakteeri aiheuttaa limapussitulehduksen harvemmin. Kyynärpään limapussin tulehduksen oireet ja tutkiminen Kyynärpään limapussin tulehduksen oireet on yleensä helppo tunnistaa. Hankauksen, rasituksen tai iskun jälkeen kyynärpään alue turpoaa tyynymäisesti. Samalla voi esiintyä kipua ja lievää ihon punoitusta. Paineltaessa turvonnut alue ”hölskyy” pehmeästi nesteen liikkuessa limapussin sisällä. Iskun jälkeen oireilu voi kehittyä nopeastikin ja kipu voi olla voimakkaampaa. Bakteerin aiheuttama limapussin tulehdus syntyy tavallisesti kyynärpään ihorikon tai haavan kautta. Tällöin ihon punoitus ja kipu on tavallisesti voimakkaampaa. Lisäksi saattaa ilmaantua kyynärpään kuumotusta ja kuumetta. Tyypillinen limapussitulehdus on melko helppo todeta itsekin, mutta varma diagnoosi vaatii käyntiä vastaanotolla. Perustutkimuksessa lääkäri tunnustelee kyynärpään alueen. Bakteeritulehdusta epäiltäessä otetaan lisäksi tulehdusverikokeita (mm. CRP) tai nestenäyte limapussin sisältä ohuen neulan avulla.

Kyynärpään kipu tarkoittaa kyynärnivelen alueelle tai sen sivuosiin paikallistuvaa kipua. Kyynärpään kivun yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset rasitussairaudet, kuten tenniskyynärpää ja limapussintulehdus.Kyynärpään kivun aiheuttajat ja tutkiminenKyynärpään kipu ja sitä aiheuttavat vaivat syntyvät usein rasituksen seurauksena. Tenniskyynärpäässä ja ns. golfkyynärpäässä kipu paikallistuu kyynärpään ulko- tai sisänastan seutuun. Vaivan syynä on lihasten kiinnityskohdan ärtymystila. Kipu pahenee erityisesti nyrkistäessä, rannetta tai sormia ojentaessa, puristusotteessa tai jopa maitopurkkia nostettaessa. Puristusvoima on usein heikentynyt. Tarkemmin tietoa löytyy artikkelista tenniskyynärpää.Kyynärpään limapussin tulehdus aiheutuu kyynärpäähän osuneesta iskusta, hankauksesta tai poikkeavasta rasituksesta. Tällöin kyynärpään alueelle kehittyy turvotusta, kipua ja lievää ihon punoitusta. Paineltaessa turvonnut alue ”hölskyy” pehmeästi nesteen liikkuessa limapussin sisällä. Myös bakteeri voi aiheuttaa limapussin tulehduksen. Tällöin ihon punoitus ja kipu on tavallisesti voimakkaampaa, ja lisäksi saattaa ilmaantua kyynärpään kuumotusta sekä kuumetta. Kaatumisen tai tapaturman seurauksena kyynärpää voi mennä sijoiltaan (katso kyynärnivelen sijoiltaanmeno), venähtää tai murtua. Tällöin kyynärnivelen alue on kipeä ja sitä on vaikea liikuttaa. Kyynärnivelen alue voi näyttää erilaiselta toiseen puoleen verrattuna. Myös vammautuneen alueen turvotusta voi esiintyä. Mikäli kyynärpään kipua esiintyy alle 5-vuotiaalla lapsella, ja se on syntynyt lapsen käden äkillisestä nykäisystä tai talutettaessa vastaan hangoittelevaa lasta kädestä, voi kyseessä olla lapsen värttinäluun pään sijoiltaanmeno.Kyynärpään kivun tarkka diagnosointi vaatii yleensä käyntiä yleislääkärin, fysiatrin, käsikirurgin tai ortopedin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluu kyynärpään alueen tunnustelu sekä käden liikkeiden tarkistaminen. Röntgenkuva otetaan, jos herää epäily murtumasta tai sijoiltaanmenosta. Jos bakteeritulehdusta epäillään, voidaan verikokeilla (kuten tulehdusarvolla eli CRP:llä) selvittää tilannetta tarkemmin.

Lihasrevähdys tarkoittaa lihaksen vammaa, jossa lihassäikeitä katkeaa. Revähdyksessä voi katketa vain pari lihassäiettä tai lihas voi revetä kokonaan. Lihasrevähdykset ovat hyvin yleisiä ja niitä esiintyy tyypillisimmin urheilulajien yhteydessä. Iso osa tavallisista revähdyksistä paranee itsekseen eikä tarvitse ammattilaisen hoitoa, mutta joskus revähdys voi aiheuttaa merkittävääkin haittaa lihakselle ja sen toiminnalle.Lihasrevähdyksen oireet ja toteaminenLihasrevähdys syntyy yleensä lihaksen käytön eli kuormituksen ja jännityksen yhteydessä. Lihasrevähdykset ilmaantuvat usein urheilusuorituksen aikana, mutta niitä voi esiintyä myös muiden aktiviteettien, kuten työtehtävien tai tapaturmien yhteydessä. Revähdyksiä esiintyy yleisimmin takareiden, pohkeen ja vatsalihasten alueella, mutta lihasrevähdys on periaatteessa mahdollinen missä lihaksessa tahansa. Revähdys aiheuttaa usein revähdysalueen äkillisen, kovan kivun. Lihasrevähdyksen jälkeisiä tyyppioireita ovat lihasaristus ja kipu lihasta jännitettäessä tai venytettäessä. Lihassäikeiden repeäminen voi aiheuttaa lihaksessa verenvuotoa, joka voi näkyä paikallisena ihopullotuksena tai laajempana ihoalueen mustelmana. Laajempi repeämä voi haitata lihaksen toimintaa, mikä näkyy lihasvoiman heikentymisenä. Joskus koko lihas voi revetä, jolloin repeämäkohdassa on havaittavissa selkeä kuoppa. Hauislihaksen repeämä on melko yleinen etenkin iäkkäämmillä henkilöillä. Lihasrevähdyksen ensioireet rauhoittuvat revähdyksen laajuudesta riippuen usein jo parin päivän kuluessa eivätkä oireet enää useinkaan estä arkipäiväisiä toimia. Laajemmissa revähdyksissä tai repeämissä oireet voivat olla voimakkaampia ja jatkua pidempään. Lihasrevähdyksen paraneminen kestää yleensä kahdesta viikosta kuuteen viikkoon.Tyypillisen lihasrevähdyksen pystyy usein toteamaan oireiden ja vamman syntytapahtuman perusteella. Lihasvoiman heikkous voi olla tunnettavissa, mutta aluksi jo pelkkä kipukin voi estää lihaksen jännittämisen. Laajempi lihasvaurio voidaan todeta tarvittaessa ultraäänitutkimuksen tai magneettikuvantamisen avulla.