Osuvimmat tulokset: Ihon rakkulat

Huuliherpes eli yskänrokko tarkoittaa herpes simplex -nimisen viruksen aiheuttamaa rakkuloivaa tulehdusta huulessa, kasvojen iholla tai suussa. Virus säilyy lepotilassa elimistössä ja aktivoituu puolustuskyvyn heiketessä. Virustartunnan saa käytännössä jokainen suomalainen, mutta oireileva huuliherpes ilmaantuu noin joka kolmannelle suomalaiselle. Huuliherpeksen oireet ja tutkiminen Huuliherpes aiheuttaa hyvin tyypillisen oireiden kulun: aluksi huulien, sierainaukkojen tai kasvojen alueelle ilmaantuu kutinaa, pistelyä sekä punoitusta. Tämän jälkeen päivän parin kuluessa ilmaantuu kirveleviä rakkuloita samalle alueelle. Ne ovat aluksi kirkkaita ja muuttuvat myöhemmin kellertävämmiksi ja edelleen rupimaisiksi. Oireet kestävät useimmiten yhdestä kahteen viikkoon. Herpesvirus voi aiheuttaa oireita myös suun limakalvolle, mutta suun sisäpuolella aftat ovat yleisempiä kivuliaiden limakalvomuutosten aiheuttajia. Herpesviruksen aiheuttamista muutoksista sukuelinten alueelle on kerrottu tarkemmin artikkelissa genitaaliherpes. Kun henkilö sairastuu huuliherpekseen ensimmäistä kertaa, oireet voivat olla rajumpia. Tällöin saattaa esiintyä mm. kuumetta. Tyypillinen huuliherpes on helppo todeta omatoimisestikin. Mikäli lääkärin vastaanotto on tarpeen, tutkimukseksi riittää yleensä huulien ja suun alueen tarkastelu.

Märkärupi tarkoittaa bakteerin aiheuttamaa ihon pinnallista tulehdusta. Sen yleisimpiä aiheuttajia ovat stafylokokki- ja streptokokkibakteerit, joita on ihon pinnalla normaalistikin. Märkäruven ne aiheuttavat päästessään ihon sisempiin osiin ihorikkojen kautta. Yleensä märkärupi sijoittuu kasvojen (erityisesti sierainten tai suupielten) alueelle. Se on yleinen lapsilla ja tarttuu erittäin helposti mm. päiväkodeissa ja kouluissa, joskus se voi tarttua myös aikuiseen. Märkäruven oireet ja toteaminen Märkärupi aiheuttaa tulehduksen tavallisimmin sierainten ja suupielten alueelle, leukaan tai laajemmin kasvojen alueelle. Märkärupea voi kuitenkin esiintyä missä päin kehoa tahansa, mm. hiusrajassa, pakaroissa ja käsissä. Märkäruven tyypillinen oire on rupimainen ihomuutos, joka voi erittää nestettä tai märkää. Ennen rupien muodostumista alueelle voi ilmaantua rakkuloita, jotka ehtivät kuitenkin yleensä puhjeta ennen kuin niitä ehditään huomata. Pientä epämukavuuden tunnetta, kipua tai kutinaa voi myös esiintyä. Yleensä ihomuutos on enimmillään noin kahden euron kolikon kokoinen, mutta märkärupi voi myös levitä laajemmaksi. Pienillä lapsilla märkärupi voi levitä ns. satelliittipesäkkeinä eri puolille vartaloa. Paikalliset imusolmukkeet voivat turvota ja aristaa. Laaja-alaisessa märkäruvessa voi esiintyä lisäksi kuumetta. Toistuvan märkäruven syynä on useimmiten sieraimiin jäänyt bakteeri, josta lapsi kaivaa sen sormella toistuvasti esiin. Jos märkärupi uusii kaulan ja hiuspohjan alueilla, on syytä muista päätäin mahdollisuus. Vastasyntyneillä märkärupi voi olla vakava infektio eli tulehdustauti. Yleensä lääkäri voi todeta märkäruven sen tyypillisen taudinkuvan ja ulkonäön perusteella, eikä erityistutkimuksia tarvita. Mikäli aiheuttajasta on epäselvyyttä tai tulehdus uusiutuu herkästi, voivat tarkemmat laboratoriokokeet (kuten bakteeriviljelynäyte tai herpesnäyte) auttaa taudin toteamisessa. Kasvojen alueen herpes-tulehdusta eli yskänrokkoa voi olla vaikea erottaa märkäruvesta. Laajassa infektiossa saattavat muutkin laboratoriokokeet olla tarpeellisia.

Enterorokko on enterovirusryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama tauti, jonka oirekuva voi olla hyvin monimuotoinen. Enteroviruksia on yli 60 erilaista ja ne tarttuvat sekä hengitystie-eritteiden että ulosteen välityksellä. Aika tartunnasta oireiden alkuun (itämisaika) on muutamasta vuorokaudesta viikkoon. Enterovirusinfektioita sairastavat kaikenikäiset lapset erityisesti loppukesäisin ja alkusyksyisin. Tavallisimmin perheen alle 10-vuotiaat lapset sairastuvat tautiin, jonka jälkeen infektio voi tarttua myös aikuisiin. Enterorokon oireet ja toteaminen Enteroryhmän viruksista coxsackievirukset aiheuttavat tavallisimmin suutulehdusta. Koska tautiin liittyy usein myös käsien ja jalkojen rakkulointi, käytetään taudista nimitystä käsi-suu-jalkatauti (hand, foot and mouth disease). Jos infektio on pelkästään suussa (nimeltään herpangiina), se voi oirekuvaltaan muistuttaa herpesviruksen aiheuttamaa tautia.  Enterovirusinfektiossa todetaan rakkuloita tyypillisesti suun takaosassa, suulaessa ja nielurisojen lähellä. Ikenissä ei yleensä ole muutoksia. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta ja päänsärkyä. Suu voi olla kipeä, mutta yleensä juominen ja syöminen onnistuvat jotenkuten. Pari päivää oireiden alusta ilmaantuu usein ihottumaa. Enterovirus voi aiheuttaa myös muita vaivoja, joita voivat olla tavallinen flunssa (nuha, tukkoisuus, lämpöily, yskä, silmän sidekalvotulehdus) tai aivokalvotulehdus (korkea kuume, kova päänsärky ja niskajäykkyys ilman suu- tai iho-oireita).  Enterovirusinfektion voi todeta verrattain hyväkuntoisella lapsella oireiden ja lääkärin tutkimuksessa todettavien löydösten perusteella. Sairaalassa ja sairaiden lasten kohdalla taudinaiheuttajavirus voidaan todentaa joko suun limakalvolta, nielusta tai ulosteesta otettavasta näytteestä. Enteroviruksen aiheuttaman vaarattoman ja itsestään paranevan aivokalvotulehduksen toteamiseksi ja bakteerin aiheuttaman tulehduksen poissulkemiseksi tarvitaan yleensä sairaalassa tehtäviä tutkimuksia, kuten alaselästä ohuella neulalla otettava aivoselkäydinnestenäyte (lannepisto).