Osuvimmat tulokset: Kipu

Näärännäppy eli hordeolum tarkoittaa silmän ylä- tai alaluomen talirauhasen tulehdusta. Sen yleisin aiheuttaja on Staphylococcus aureus -bakteeri. Näärännäppy on yleisin lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja joskus se voi kehittyä luomirakkulaksi eli chalazioniksi.Näärännäpyn oireet ja toteaminenNäärännäppy aiheuttaa äkillisesti alkanutta punoitusta ja turvotusta silmän ylä- tai alaluomessa. Turvonnut kohta voi olla kipeä tai arka esimerkiksi luomea koskettaessa tai silmää räpyttäessä. Joskus näärännäpyssä voi näkyä pieni finnimäinen pistekin, josta voi valua märkäistä eritettä tulehduksen merkkinä.Mikäli punoituksen ja turvotuksen rauhoituttua silmäluomeen jää aristamaton pahkura, kyseessä on todennäköisesti luomirakkula.Näärännäppy on yleensä helppo todeta omatoimisestikin. Myös vastaanotolla yleislääkärin tai silmälääkärin suorittama silmän ja luomien perustutkimus riittää ylensä näärännäpyn toteamiseksi.

Silmäkivulla tarkoitetaan silmäluomissa, itse silmässä tai laajemmin silmän seudussa tuntuvaa aristusta ja kipua. Yleensä silmäkivun aiheuttaa tulehdus, mutta taustalla voi olla myös mm. hermostoon, purentaan tai niskalihaksiin liittyviä syitä.Silmäkivun aiheuttajat ja tutkiminenSilmäkipuun liittyvät oireet vaihtelevat kivun aiheuttajan mukaan. Silmäluomien kivun taustalla voi olla näärännäppy eli hordeolum. Tällöin luomi on yleensä punoittava, turvoksissa ja arka. Itse silmässä tavallisimpia kivun aiheuttajia ovat sidekalvon ja sarveiskalvon tulehdukset. Silmätulehdus eli sidekalvontulehdus aiheuttaa silmän punoitusta, vetistystä ja usein myös rähmimistä. Sarveiskalvon tulehduksen puolestaan aiheuttaa yleensä herpes-virus ja tällöin oireina voi olla punoituksen ja roskantunteen lisäksi myös näön heikkenemistä. Myös ultraviolettivalo (ns. hitsarin silmä) voi aiheuttaa kivuliaan sarveiskalvon ärtymystilan.Silmän värikalvo voi myös tulehtua, jolloin puhutaan iriitistä. Kipu on tuolloin jomottavaa ja silmä on valonarka ja punoittava. Roskantunnetta tai rähmimistä ei esiinny. Äkillisesti kohonnut silmänpaine (glaukooma) voi aiheuttaa kovaakin kipua silmän seudussa, johon voi liittyä pahoinvointia, näkökyvyn heikkenemistä sekä värillisten renkaiden näkymistä valojen ympärillä.Niskalihasten kiputilat (jännitysniska) voivat joskus heijastua silmän seutuun. Tällöin silmäkipuun liittyy tyypillisesti niskan jäykkyyttä ja kipua. Samoin silmäkipua voivat aiheuttaa purentaongelmat (leukojen väsyminen) sekä nenän sivuonteloiden tulehdukset (nenän tukkoisuus, paine poskipäissä). Hermostollisista vaivoista kolmoishermosärky sekä sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä) aiheuttavat silmänseudun kipuja. Myös tavalliset virusflunssat voivat aiheuttaa ohimenevää silmien arkuutta varsinkin silmiä liikuteltaessa (katso tarkemmin flunssa).Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen kuuluu mm. silmäluomien ja silmän pinnan tutkiminen, mustuaisreaktion arvioiminen, silmänpaineen mittaaminen sekä silmänpohjan tähystäminen silmälamppua eli oftalmoskooppia käyttäen. Joskus lääkäri voi värjätä silmän pinnan väriaineella mahdollisten haavaumien toteamiseksi.Jos kivun taustalla on purentaongelmia tai niskalihasten arkuutta, saattavat hammaslääkärin ja fysioterapeutin jatkotutkimukset olla tarpeen.

Iriitti tarkoittaa silmän mustuaisen ympärillä olevan silmänsisäisen värikalvon tulehdusta. Tyypillisesti sille altistavat reumaattisiin sairauksiin liittyvät tulehdukset, joskus myös muut tulehdukset kuten pitkittynyt poskiontelotulehdus, suoliston tai hampaan juuren tulehdus. Iriittejä todetaan vuosittain reilulla 500 suomalaisella. Iriitti on tärkeää erottaa tavallisesta silmän pinnan tulehduksesta (konjunktiviitti), sillä iriitissä tulehdus voi helpommin levitä silmän syvempiin osiin ja aiheuttaa näin tavallista merkittävämpiä vaivoja.Iriitin oireet ja silmälääkärin tutkiminenTyypillisimmät iriitin oireet ovat silmän alueen kipu, punoitus ja valonarkuus. Iriitissä silmä ei yleensä rähmi, toisin kuin normaalissa silmätulehduksessa eli silmän sidekalvontulehduksessa. Tulehtuneen puolen mustuainen voi olla pienentynyt toiseen silmään verrattuna ja tämä voi huonontaa näön tarkkuutta. Joillakin värikalvon tulehdus voi nostaa silmänpainetta. Yleisimmin iriitti todetaan 20-50-vuotiailla, mutta iriittiä voi esiintyä kaikenikäisillä, myös lapsilla. Iriitin varmistamiseen tarvitaan silmälääkärin mikroskooppitutkimus. Iriitissä on todettavissa tulehdussoluja värikalvon läheisyydessä. Mikroskooppitutkimuksella voidaan tarkistaa myös silmän syvemmät rakenteet, koska tulehdus voi joskus olla voimakkaampi ja levitä silmän syvempiin osiin. Uusiutuvissa iriittitapauksissa jatkotutkimukset voivat olla tarpeen mahdollisia altistavia tekijöitä mietittäessä. Tällöin lääkäri voi määrätä esimerkiksi poskionteloiden tai keuhkojen röntgenkuvauksen tai verikokeita (kuten HLA-B27 kudosaine).