Osuvimmat tulokset: Niskakipu

Niskakipu aiheutuu yleisimmin niska- ja hartialihasten lihasjännityksestä, joka taas johtuu joko fyysisestä tai henkisestä kuormituksesta. Myös kaularankaperäiset ongelmat, vammat ja tietyt tulehdukset voivat aiheuttaa niskakipua. Kyse on erittäin yleisestä vaivasta: 25 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista kärsii niskakivuista kuukausittain.Niskakivun aiheuttajat ja tutkiminenNiskakivun tyypillisin oire on niskalihaksissa, takaraivolla tai yläselässä tuntuva arkuus ja kipu. Myös pään liikuttelu voi olla kivun vuoksi hankalaa. Jos vaivaan liittyy kaularangan alueelta lähtevien hermojen pinnetila, kipu ja puutuminen voivat säteillä myös käsiin.Niskakivun muut oireet riippuvat vaivan aiheuttajasta. Jännitysniskassa tyypillisinä oireina on kivun lisäksi niska- ja hartialihasten jäykkyys. Myös lievää huimausta voi esiintyä. Kaularangan kulumamuutoksiin liittyvässä kaularankaoireyhtymässä pään liikkeet rajoittuvat yleensä selvästi. Lisäksi käteen menevät hermot saattavat ahtautua, mikä aiheuttaa puutumista ja pistelyä sormissa. Kaularangan välilevypullistumassa säteilyoireet ovat voimakkaampia ja alkavat äkillisesti. Myös niskakipu on yleensä kovempaa kuin kaularankaoireyhtymässä. Jos niskakivun taustalla on pään äkilliseen heilahtamiseen johtanut tapaturma, kyseessä saattaa olla niskan retkahdusvamma eli whiplash.Niskakipuun voi liittyä myös päänsärkyä. Tyypillisesti päänsärky sijaitsee takaraivolla (ns. jännityspäänsärky). Mikäli niskakipu on selkeästi toispuolesta, ja siihen liittyy päänsärkyä ja pahoinvointia, voi syynä olla myös migreeni.Muita harvinaisia, mutta vaarallisia niskakivun syitä ovat mm. aivokalvon alainen verenvuoto (SAV) ja aivokalvontulehdus eli meningiitti. SAV aiheuttaa äkillisen ja kovan päänsäryn, johon liittyy niskajäykkyyttä, pahoinvointia ja silmien valonarkuutta. Aivokalvontulehduksen tyypillisiä oireita puolestaan ovat niskajäykkyys, korkea kuume, päänsärky ja tajunnan häiriöt. Niskakivun syyn toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Kaularangan liikkuvuutta tutkitaan päätä kääntelemällä, lisäksi lääkäri tunnustelee niskan ja hartioiden lihaksiston. Hermopinnettä epäiltäessä voidaan hermoston toimintaa tutkia hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus) tai miettiä tarkempia kuvantamistutkimuksia, kuten kaularangan röngenkuvaa tai joskus myös magneettikuvausta tai tietokonetomografiaa.

Kaularangan kulumat tarkoittavat muutoksia kaularangan luisissa nikamissa ja välilevyissä. Sen perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä. Nikamiin voi muodostua epätasaisuutta ja samalla nikamien välissä oleva välilevy madaltuu ja nikamien välinen liike vähentyy. Tällöin myös käsiin kulkevat hermot voivat ahtautua, jolloin vaivan nimenä on kaularankaoireyhtymä. Kyseessä on iän myötä lisääntyvä vaiva; yli 65-vuotiasta suurimmalla osalla voidaan röntgenkuvassa todeta alkavaa kaularangan rappeumaa. Suurimmalla osalla kulumamuutokset ovat kuitenkin oireettomia. Kaularangan kulumat ja kaularankaoireyhtymä - oireet ja tutkimuksetKaularangan kulumat aiheuttavat pään liikkeiden rajoittumista sekä niskoista kuuluvaa kivutonta ritinää tai rutinaa. Joskus voi esiintyä myös paikallista niskakipua. On kuitenkin huomattava, että samanlaisia oireita voi aiheuttaa myös hyvänlaatuinen ja ohimenevä lihasperäinen jännitysniska, johon ei liity kaularangan kulumamuutoksia.Kaularankaoireyhtymä tarkoittaa vaivaa, jossa kaularangan kulumat aiheuttavat ahtautta käsiin kulkevien hermojen kulkureitillä. Tällöin voi esiintyä koko yläraajaan tai tietylle käden alueelle säteilevää kipua, puutumista tai pistelyä. Hankalimmillaan myös käden lihasvoimat saattavat heiketä. Oireiden sijainti yläraajassa riippuu ahtauman sijainnista kaularangassa. Kaularankaoireyhtymä kehittyy yleensä vähitellen; kaularangan välilevyn pullistuma sen sijaan aiheuttaa äkillisesti alkavia säteilyoireita. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat niska-hartiaseudun tunnustelu sekä kaularangan liikkeiden tutkiminen. Tarvittaessa lääkäri voi tutkia myös yläraajojen tuntoa, lihasvoimia sekä jänneheijasteita eli refleksejä. Reilut kaularangan kulumat ja ahtaumat näkyvät röntgenkuvassa, mutta tarkemmin kaularangan rakenteista saadaan tietoa magneettikuvauksella. Lisäksi hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus) voidaan tutkia käden hermojen tilaa ja toimintaa.

Kaularangan välilevyn pullistuma eli diskusprolapsi tarkoittaa kaularangan luisten nikamien välisen sidekudoslevyn eli välilevyn pullistumista, joka aiheuttaa käsiin kulkevien hermojen pinnetilan. Usein välilevypullistuman taustalla ovat kaularangan kulumamuutokset. Kaularangan välilevypullistuma on melko harvinainen vaiva verrattuna esim. lannerangan eli alaselän välilevypullistumaan ja sen aiheuttamaan iskiasoireeseen.Kaularangan välilevyn pullistuman oireet ja tutkiminenKaularangan välilevyn pullistuma aiheuttaa pahentuvaa niskakipua, joka säteilee myös käsiin mm. kipuna, puutumisena ja pistelynä. Jos välilevypullistuma on tarpeeksi suuri, se voi aiheuttaa myös käden lihasten heikkoutta. Oireilu alkaa yleensä äkillisesti, toisin kuin kaularankaoireyhtymässä (katso kaularangan kulumat ja kaularankaoireyhtymä).Joskus harvoin pullistuma voi painaa myös selkäydintä. Tällöin oireina voi lisäksi olla mm. kävelyvaikeutta, jalkojen jäykkyyttä tai virtsan pidätyskyvyn heikkenemistä. Tällöin on syytä hakeutua lääkäriin välittömästi.Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat kaularangan välilevyn pullistumaa epäiltäessä niska-hartiaseudun tunnustelu sekä kaularangan liikkeiden tutkiminen. Lisäksi lääkäri tutkii yläraajojen ihotunnon, lihasvoimat sekä jänneheijasteet eli refleksit.Tavallisesta kaularangan röntgenkuvasta voidaan nähdä luisten nikamien rakenteet ja mahdolliset välilevyjen ohentumat. Selkeässä välilevyn pullistumaepäilyssä käytössä on kuitenkin magneettikuvaus eli MRI, joka näyttää tarkasti myös välilevyn tilanteen.