Osuvimmat tulokset: Mustelma
Kaikki
- M
- N
-
Nilkkamurtuma
Nilkkamurtuma tarkoittaa halkeamaa joko sääri- tai pohjeluun alaosassa, ns. kehräsluiden alueella. Nilkkamurtuman aiheuttaa tavallisesti jalan vääntövamma (esimerkiksi kaatumisen seurauksena) tai jalkaan osunut kova isku. Nilkkamurtuma on yksi yleisimmistä murtumatyypeistä.Nilkkamurtuman oireet ja tutkiminenNilkkamurtuman tyypillisiä oireita ovat heti tapaturman jälkeen alkanut kova kipu ja vaikeus laittaa painoa loukkaantuneelle jalalle. Yleensä nilkkamurtuma aiheuttaa myös turvotusta ja mustelmia nilkan alueelle. Nilkan poikkeava asento toiseen nilkkaan verrattuna herättää vahvan epäilyn nilkkamurtumasta.Nilkkamurtuman varma toteaminen vaatii käytiä yleislääkärin tai ortopedin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin nilkkamurtumaa epäiltäessä kuuluvat nilkan alueen tunnustelu sekä liikkeiden tutkiminen. Usein joko sisä- tai ulkokehräsluun (nuppiluu) alue on selkeästi tunnusteluarka. Murtumaa epäiltäessä lääkäri tutkii myös nilkan alueen verenkierron.Nilkan röntgenkuvaus kuuluu perustutkimuksiin murtumaa epäiltäessä. Joskus vaikeissa murtumatapauksissa voidaan harkita myös tarkempia kuvantamistutkimuksia (kuten magneettikuvausta). -
Nilkan nyrjähdys
Nilkan nyrjähdys tarkoittaa nilkan alueen nivelsiteiden revähdystä tai venähdystä. Nilkan nyrjähdys tapahtuu useimmiten nilkan vääntyessä sisäänpäin tai astuttaessa ”kiertyneen jalkaterän” päälle. Kyseessä on yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vamma: sen saa jopa 500 suomalaista joka päivä. Nilkan nyrjähdyksen oireet ja tutkiminenNilkan nyrjähdys syntyy yleensä nilkan vääntyessä sisäänpäin esimerkiksi kaaduttaessa tai huonosti astuttaessa – jalkaterä ikään kuin kiertyy ja astutaan jalkaterän ulkosyrjän päälle. Tällöin kipu ilmaantuu pääasiassa ulkokehräsluun seutuun. Jos nilkka vääntyy ulospäin, voivat sisäkehräsluun alueen nivelsiteet venähtää ja tällöin kipu tuntuu nilkan sisäpuolella. Myös turvotusta tai ihonalaista verenvuotoa ja mustelmia esiintyy usein nilkan nyrjähdyksen yhteydessä. Käveleminen voi olla vaikeaa kivun vuoksi, mutta usein painon varaaminen jossain määrin kuitenkin onnistuu. Mikäli vamman jälkeen jalan päälle ei pysty laittamaan lainkaan painoa, kyseessä saattaa olla nilkkamurtuma.Lääkärin perustutkimuksiin nilkan nyrjähdyksen vuoksi kuuluvat nilkan alueen tunnustelu sekä liikkeiden tutkiminen. Mikäli kyse on selvästä ja lievästä nyrjähdyksestä, röntgentutkimusta ei välttämättä tarvita. Murtumaa epäiltäessä nilkan röntgenkuvaus kuuluu kuitenkin perustutkimuksiin.Joskus tarkempia kuvantamistutkimuksia (kuten magneettikuvaus eli MRI) voidaan harkita pitkittyneen nilkkavaivan kohdalla. -
Mustelmat
Mustelma eli hematooma tarkoittaa ihonsisäistä tai limakalvonalaista pientä verenvuotoa. Iholla mustelmat ovat väriltään aluksi ruskeanpunaisia tai sinertäviä, mutta poistuessaan niiden väri yleensä vaalenee ja muutuu hieman kellertäväksi. Mustelmaherkkyys vaihtelee yksilöittäin. Tavallisesti mustelmat syntyvät pienten kolhujen seurauksena (jopa huomaamatta), mutta varsinkin vanhuksilla niitä voi syntyä myös ihon haurastumisen vuoksi. Lisäksi jotkin lääkitykset ja harvinaiset sairaudet voivat aiheuttaa mustelmia. Mustelmien aiheuttajat ja tutkiminen Lääkärit käyttävät eri sanoja verenpurkaumia kuvatessaan. Ns. ”tavallisia” mustelmia kutsutaan ekkymooseiksi. Alle 3 mm läpimittaisia pieniä, punaisia ja tarkkarajaisia verenpurkaumia nimitetään petekioksi eli hiussuoniverenvuodoiksi. Purppura taas tarkoittaa ryhmää erilaisia sairauksia, joille on tyypillistä lisääntyvät verenpurkaumat iholla ja limakalvoilla. Tavalliset mustelmat ovat hyvin yleisiä. Usein ne ilmaantuvat kolhun tai iskun jälkeen, joskus jopa huomaamatta. Pienestä mustelmasta (alle 3 cm) ei tarvitse huolestua, vaikka selkeää kolhua tai syytä taustalta ei muistaisikaan. Vanhuksilla laajemmatkin mustelmat esim. kyynärvarressa ja kämmenselässä ovat yleisiä; ne johtuvat iän mukanaan tuomista muutoksista ihon rakenteessa ja liikkuvuudessa. Pienet verenpurkaumat eli petekiat vovati liittyä esim. sydämen vajaatoiminnan aiheuttamaan jalkojen turvotukseen. Tällöin ne eivät vaadi erityistä hoitoa. Mikäli petekioita alkaa ilmaantua eri puolille kehoa ja lisäksi ilmaantuu yleisoireita, kuten korkeaa kuumetta ja väsymystä, saattaa taustalla olla vakava tulehdus (esim. aivokalvontulehdus tai bakteeriperäisen nielurisatulehduksen eli angiinan jälkitauti eli tulirokko). Mustelmien takana voi harvemmin olla syynä jokin verisuoniin, verihiutaleisiin tai veren hyytymiseen vaikuttava sairaus (ns. purppura tai purpura). Tällöin iholle voi syntyä useita mustelmia tai petekioita ilman syytä. On kuitenkin hyvä muistaa, että mustelmat ovat erittäin yleisiä ja taustalla olevat vakavammat syyt taas harvinaisia. Mustelmien tarkempi tutkiminen tapahtuu yleislääkärin, lastenlääkärin, sisätautilääkärin tai hematologin (veritautien erikoislääkäri) vastaanotolla. Perustutkimuksiin mustelmien vuoksi kuuluvat mm. ihon tutkiminen sekä tarvittaessa yleistutkimus. Selkeissä tapauksissa ei edes verikokeita tarvitse aina ottaa. Mikäli tutkittavalla on yleisoireita tai mustelmataipumus on selvästi lisääntynyt, otetaan syyn selvittämiseksi verikokeita (kuten perusverenkuva eli PVK tai täydellinen verenkuva sekä tulehdusarvo eli CRP).