Osuvimmat tulokset: Kävelyvaikeus

Lonkan nivelrikko eli artroosi on yksi yleisimmistä lonkkakivun syistä. Nivelrikossa nivelen rustopinta vaurioituu, mikä johtaa nivelruston ohentumiseen ja lopulta osittaiseen häviämiseen. Nivelrikon tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen syntyyn vaikuttavat mm. ikääntyminen, ylipaino sekä nivelvammat. Kyse on iän myötä yleistyvästä vaivasta: alle 45-vuotiailla lonkan nivelrikkoa ei esiinny juuri lainkaan, mutta yli 65-vuotiaista sitä sairastaa jo yli joka kymmenes. Lonkan nivelrikon oireet ja tutkimuksetLonkan nivelrikon tyypillinen oire on jomottava kipu, joka ilmaantuu rasituksessa ja helpottuu levossa. Useimmiten kipu tuntuu etureiden yläosissa nivusen alapuolella, mutta kipu voi myös säteillä taka- tai ulkoreiteenkin. Aamujäykkyyttä tai liikkeellelähtöjäykkyyttä voi esiintyä. Myöhemmin kävely voi vaikeutua, etenkin rapuissa, ja pitemmälle edenneessä lonkan nivelrikossa pukeutuminenkin voi olla vaikeaa.Yleensä nivelrikko voidaan todeta lääkärin tutkimuksella sekä röntgenkuvauksella. Lääkärin tutkimukseen sisältyy mm. lonkkanivelen liikelaajuuksien tutkiminen.

Lonkan ulkolaidan kiputila sijaitsee yleensä lonkkaluun ison sarvennoisen (trochanter) alueella. Tämän vuoksi vaivaa kutsutaan myös nimellä GTPS (greater trochanteric pain syndrome). Lonkan limapussin tulehdus eli trochanterbursiitti on yksi vaivan aiheuttajista, mutta ei kuitenkaan niin yleinen kuin ennen on luultu. Lonkan ulkolaidan kiputila on hyvin yleinen vaiva etenkin keski-iän ohittaneilla naisilla. Lonkan ulkolaidan kiputilan oireet ja tutkiminen Lonkan ulkolaidan kiputila tarkoittaa tilaa, jossa lonkan ison sarvennoisen alue eli lonkan ulko-osa kipeytyy. Kipu voi säteillä ulkoreiteen tai pakaran alueelle, joskus mutta harvoin polven alapuolelle ulkosäärtä pitkin. Usein kipu on kovimmillaan öisin nukuttaessa kyljellään kipeän lonkan puolella. Vaiva saattaa oireilla myös pidempään istuttaessa tai rasituksessa - erityisesti ylämäessä tai portaita noustessa. Nykyisin lonkan ulkolaidan kiputilan taustalla ajatellaan olevan etenkin keskimmäisen ja pienen pakaralihaksen (gluteus medius ja minimus) rasitus- ja ärsytystilat. Aikaisemmin hyvin yleisenä pidetty lonkan limapussin tulehdus (trochanterbursiitti) on nykytiedon valossa harvinainen joskin mahdollinen tila vaivan taustalla. Lonkan ulkolaidan kiputilan voi todeta itsekin, jos paineluarkuus on selvästi ison sarvennoisen alueella. Varma diagnoosi vaatii kuitenkin käyntiä vastaanotolla. Lääkäri tunnustelee muun muassa lonkan alueen sekä tutkii lonkan liikkeet. Usein lonkan ääriliikkeet ovat rajoittuneet lonkan ulkolaidan kiputilassa. Tunnustellessa havaitaan tavallisesti painelukipu lonkan ulkosivulla, ison sarvennoisen päällä. Tarkempia kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita, mutta joskus esimerkiksi alueen ultraäänitutkimus tai lonkan röntgenkuvaus voi selventää hankalia tapauksia.

Katkokävely on tyypillinen alaraajojen valtimotaudin oire. Katkokävelyllä tarkoitetaan kävellessä ilmaantuvaa yleensä toisen pohkeen alueen kipua, voimattomuutta ja puutumista, joka pakottaa lopettamaan kävelemisen ja helpottuu hetki pysähtymisen jälkeen. Oireilu johtuu valtimoiden ahtautumisesta ja verenkierron heikkenemisestä. Alaraajojen valtimotauti on yksi valtimotaudin muodoista ja yleensä sitä tavataan keski-iän ylittäneillä henkilöillä. Alaraajojen valtimotaudin oireet ja tutkiminen Alaraajojen valtimotaudin tyypillisin oire on katkokävely. Oireilu ilmaantuu kävellessä, jolloin jalkojen lihakset tarvitsevat suuremman määrän happea verenkierrosta kuin levossa. Valtimon ahtautuminen heikentää verenkiertoa ja vähentää lihasten hapensaantia. Pysähtyminen helpottaa oireilua, mutta kävelyn jatkaminen tuo oireet taas esiin. Alaraajojen valtimotauti aiheuttaa usein pohkeen alueen oireita, koska pohje tarvitsee melko paljon verenkiertoa ja valtimo on normaalistikin siellä jo valmiiksi melko kapea. Myös selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa katkokävelyä, mutta tällöin oireilu esiintyy yleensä ylempänä pakaroiden tai reisien alueella. Tarkemmin selkäydinkanavan ahtaumasta on kerrottu artikkelissa spinaalistenoosi. Katkokävely ilmaantuu nopeammin kovemmassa rasituksessa kuten ylämäkeä käveltäessä. Verenkierron huononemisen vuoksi jalat voivat tuntua kylmiltä ja niitä voi paleltaa herkemmin.  Katkokävelyoireilu pahenee vain harvalla ajan myötä ja yleensä oireilu pysyy samanlaisena pitkäänkin. Joskus alaraajojen valtimotauti voi aiheuttaa äkillisiä oireita, mikäli valtimo tukkeutuu kokonaan. Tällöin oireina on usein äkillinen pohjekipu, jalan viileys, tunnottomuus ja ihon kalpeus. Alaraajojen valtimotautia epäiltäessä lääkäri tunnustelee jalkojen pulssit. Tarkempaa tietoa jalkojen valtimoista saadaan ns. doppler-ultraäänitutkimuksella, jossa verrataan nilkkojen ja olkavarsien verenkiertoa ja verenpaineita. Myös kuvantamisia, kuten magneetti- tai tietokonekuvantamisia varjoaineen kanssa, voidaan käyttää.

Spinaalistenoosi tarkoittaa selkärangan luisten nikamien muodostaman selkäydinkanavan ja siellä kulkevan selkäytimen ahtautumista. Se johtuu yleensä iän mukanaan tuomista rangan rappeumamuutoksista ja sitä tavataankin yleensä yli 50-vuotiailla. Yleensä selkäydinkanavan ahtauma sijaitsee alaselässä eli lannerangassa, mutta sitä voi olla joskus myös kaularangan alueella.Spinaalistenoosin oireet ja tutkiminenTavallisin spinaalistenoosin oire on kävelyn aikana ilmaantuva jalkojen kipu, väsyminen, puutuminen ja/tai pistely. Kävelyn lopettaminen ja lepo helpottavat oireilua, mutta kävelyn jatkaminen tuo oireet taas esiin. Oireilu tuntuu usein pakaroiden seudussa säteillen reisiin ja joskus jopa varpaisiin saakka. Oireilun sijainti eroaa alaraajojen valtimotaudin katkokävelyoireesta, joka aiheuttaa yleensä oireita ensisijaisesti pohkeen alueella. Joillakin spinaalistenoosioireilu voi ilmaantua myös selinmakuulla. Oireilu tyypillisesti helpottaa etukumarassa asennossa, kuten ostoskärryihin nojatessa, ja pahenee taaksetaivutuksen yhteydessä. Joskus spinaalistenoosiin voi liittyä selkeämpi iskiastyylinen hermosäteilykipu. Usein spinaalistenoosista kärsivillä on ollut jo aikaisemmin hankaluuksia selän kanssa tai pidempää selkäkipuhistoriaa.Kaularangan alueella selkäydinkanavan ahtauma voi aiheuttaa käsiin voimattomuutta ja puutumista tai esimerkiksi sormien toiminnan hankaluutta. Koska selkäydinahtaus sijaitsee tässä tapauksessa ylhäällä rangassa, se voi aiheuttaa myös oireita jalkoihin saakka, kuten jalkojen väsymistä tavallista herkemmin. Spinaalistenoosin tutkimuksiin kuuluu yleislääkärin, fysiatrin tai kirurgin suorittama laajempi selän ja hermoston toiminnan tutkiminen. Kuvantamisen avulla saadaan tarvittaessa tietoa selkärangan rakenteista ja ahtauman tilanteesta. Selän magneettikuvaus on nykyisin yleisin kuvantamismenetelmä.