Osuvimmat tulokset: Kuulon heikkeneminen

Kuulon heikkeneminen tarkoittaa tilaa, jossa korvan kyky aistia ääniaaltoja huononee. Normaalitilanteessa korvakäytävä johtaa ilmassa olevat ääniaallot tärykalvolle, joka alkaa värähdellä. Tärykalvon värähtely siirtyy välikorvan kautta sisäkorvaan, missä aistisolut muuttavat värähtelyn hermoviesteiksi. Lopullinen kuuloaistimus syntyy aivojen kuulokeskuksessa. Kuulon heikkeneminen voi johtua häiriöstä missä tahansa osassa tätä kuuloketjua.Kuulon heikkenemisen aiheuttajat ja tutkiminenKuulon heikkeneminen voi olla äkillistä tai tapahtua pitkän ajan kuluessa. Se voi myös olla toispuoleista tai vaikuttaa molempiin korviin samalla tavoin. Kuulon heikkenemiseen liittyvät muut oireet vaihtelevat kuulo-ongelman aiheuttajan mukaan.Korvakäytävään liittyvistä syistä tavallisimpia on korvavahatulppa. Yleensä se syntyy kaivettaessa korvakäytävää vanupuikolla, koska vanupuikko työntää vaikun edellään syvemmälle korvakäytävään. Myös hankala korvakäytävän tulehdus voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä. Tällöin oireina voi alla korvakäytävän kipua ja eritteen vuotamista korvasta.Tärykalvon liikkuvuuteen ja välikorvaan liittyvistä syistä tavallisin on flunssaan liittyvä alipaine välikorvassa. Tällöin nenän limakalvoturvotus estää ilman kulkemisen korvatorvea pitkin nenän takaosasta välikorvaan. Seurauksena on ”korvien meneminen lukkoon” ja mahdollinen rutina esim. haukoitellessa ja nielaistaessa. Myös korvatulehdukseen liittyvä nesteily tai harvinainen välikorvan kuuloluihin liittyvä sairaus (otoskleroosi) voivat heikentää kuuloa.Sisäkorvan ongelmiin liittyvistä syistä yleisin on kuulon heikkeneminen iän myötä (ikäkuulo). Tällöin kuulo heikkenee vähitellen. Aluksi on vaikeuksia seurata keskustelua meluisassa ympäristössä tai katsoa televisiota samalla äänenvoimakkuudella kuin muut. Myöhemmin normaalin keskustelunkin seuraaminen saattaa olla vaikeaa. Sisäkorvan nestetasapainoon liittyvässä Ménièren taudissa esiintyy huonokuuloisuuden lisäksi huimausta ja korvien soimista.Kuulon heikkenemisen voi yleensä todeta omatoimisestikin, mutta tarkan syyn selvittäminen vaatii käyntiä yleislääkärin, KNK-lääkärin (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri) tai geriatrin (vanhuslääketieteen erikoislääkärin) vastaanotolla. Lääkärin suorittamaan perustutkimukseen kuuluu mm. korvakäytävän ja tärykalvon tilanteen tarkastelu korvalampun avulla. Lisäksi lääkäri saattaa käyttää äänirautaa sekä tutkia tasapainoa. Kuulokäyrän mittaaminen kuuluu luonnollisesti heikentyneen kuulon perustutkimuksiin.

Korvan tukkoisuudella eli korvien lukkiutumisella tarkoitetaan korvassa tuntuvaa paineen tunnetta sekä siihen liittyvää kuulon heikkenemistä. Korvan lukkiutumisen yleisin syy on nenän tukkoisuuden aiheuttama välikorvan ilmastointiongelma, mutta myös korvakäytävän tukkiva korvavaha tai neste välikorvassa voivat aiheuttaa korvien tukkoisuutta. Kyseessä on vaaraton mutta yleinen vaiva: ajoittaista korvien lukkiutumista kokee suurin osa ihmisistä jossain elämän vaiheessa.Korvan tukkoisuuden aiheuttajat ja tutkiminenKorvan lukkiutumisen keskeinen oire on paineen tunne korvassa sekä samanaikainen kuulon heikkeneminen. Korvissa voi kuulua myös huminaa ja äänet voivat kaikua erikoisesti. Muut korvien lukkiutumiseen liittyvät oireet vaihtelevat vaivan aiheuttajan mukaan.Yleisin syy korvan tukkoisuuteen on korvatorven toimimattomuus. Korvakäytävän perällä oleva tärykalvo on ilmatiivis; tärykalvon takana sijaitsevan välikorvan ilma ei siis vaihdu ulkoisen korvan kautta vaan suoraan välikorvasta suu- ja nenäonteloon vievää pientä putkea eli korvatorvea pitkin. Jos nenän limakalvot ovat kovin turvoksissa esim. nuhan tai allergian vuoksi, voi korvatorven tuloaukko tukkiutua kokonaan. Tällöin ilma ei pääse vaihtumaan välikorvassa ja sinne kehittyy ali- tai ylipainetta. Tämä puolestaan aiheuttaa tärykalvon jäykistymisen ja korvan lukkiutumisen. Tällaisessa tilanteessa haukottelu tai nieleskely voi kuitenkin hetkittäisesti päästää ilmaan korvatorveen ja ”avata” lukkiutuneen korvan. Myös korvien rusahtelu nieltäessä on yleinen oire.Myös neste välikorvassa voi aiheuttaa korvien lukkiutumista. Tällöin korvasta kuuluu usein myös rutisevaa ääntä. Mikäli nesteilyn aiheuttaa korvatulehdus, voi muina oireina olla mm. korvakipua, nuhaa ja kuumetta.Korvakäytävään liittyvistä lukkiutumisen syistä tavallisimpia on korvavahatulppa. Yleensä se syntyy kaivettaessa korvakäytävää vanupuikolla, koska vanupuikko työntää vaikun edellään syvemmälle korvakäytävään. Myös hankala korvakäytävän tulehdus voi aiheuttaa korvan tukkoisuutta. Tällöin oireina voi alla korvakäytävän kipua ja eritteen vuotamista korvasta.Melko harvinainen Menieren tauti aiheuttaa kohtauksittaista huimausta, johon usein liittyy myös kuulon heikkenemistä. Joskus Menieren tautiin liittyy myös korvan tukkoisuuden tai paineen tunnetta. Korvan tukkoisuuden tarkempi tutkiminen vaatii vastaanottokäynnin. Hoitajavastaanotolla voidaan todeta mahdollinen korvavahatulppa ja huuhdella se pois. Lääkärin perustutkimukseen puolestaan kuuluu korvien tutkiminen korvalampulla sekä tärykalvon liikkeen arvioiminen joko korvalamppuun kiinnitetyllä ”ilmapallolla” tai erillisellä pienellä laitteella, tympanometrilla. Tympanometri-tutkimus ei tee kipeää, mutta vaatii usein rauhallisen tilanteen.

Menieren tauti (Meniérèn tauti) tarkoittaa kohtauksellista vaivaa, jonka keskeisiä oireita ovat huimaus, kuulon heikkeneminen sekä korvien humina tai soiminen. Menieren tauti johtuu nesteen lisääntymisestä sisäkorvassa (kuulemisesta ja tasapainosta vastaava elimistön osa). Taudin puhkeamisen syytä tai tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Yleensä tauti alkaa 20-60-vuotiaana, ja sitä sairastaa noin 10 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti.Menieren taudin oireet ja tutkiminenTyypillisesti Menieren tauti aiheuttaa kohtauksen, jossa esiintyy kiertävää huimausta ja siihen liittyvää pahoinvointia tai oksentelua. Huimausta voi edeltää korvan humina tai soiminen eli tinnitus. Myös paineen tunnetta korvassa voi esiintyä. Tyypillinen kohtaus kestää 20 minuutista useampaan tuntiin. Tavallisesti myös kuulo heikkenee kohtauksen aikana, mutta voi taudin edetessä huonontua pysyvämminkin. Kuulon heikkeneminen on yleensä vain toispuoleista, mutta joillakin kuulo voi huonontua molemmista korvista. Menieren taudin toteaminen vaatii käynnin yleislääkärin tai KNK-lääkärin (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin) vastaanotolla. Perustutkimuksiin kuuluu korvan ja tärykalvon tähystäminen korvalampulla sekä kuuloaistimuksen tutkiminen ääniraudan avulla. Tarkempaa tietoa kuulosta saadaan audiogrammin eli kuulonmittauksen avulla. Taudin toteaminen tapahtuu yleensä oireiden ja esitietojen perusteella sekä sulkemalla pois muut sairaudet.