Osuvimmat tulokset: Kipu

Korvatulehdus eli äkillinen välikorvatulehdus (akuutti otiitti) tarkoittaa äkillisesti alkanutta, lyhytkestoista välikorvan tulehdusta, jolloin tulehduseritettä kertyy tärykalvon taakse välikorvaan ja tärykalvolla on todettavissa selkeät tulehduksen merkit. Tauti liittyy lähes aina samanaikaiseen tai edeltävään ylähengitystietulehdukseen ja sen synnyssä onkin keskeistä virusten ja bakteerien sekainfektio. Korvatulehdus on hyvin yleinen vaiva: noin 70 % lapsista sairastaa sen vähintään kerran kahden vuoden ikään mennessä. Tulehduksen ilmaantuvuuden huippu onkin noin vuoden iässä. Tulehdus on mahdollinen myös aikuisilla. Korvatulehduksen oireet ja tutkiminen Korvatulehduksen tyypillisiä oireita ovat usein yöllä alkavat ja nukkumista haittaavat korvakipu ja korvan lukkoisuus. Nuha, yskä ja kuume ovat tavallisia oireita, koska korvatulehdus liittyy usein flunssaan. Osalla lapsista korvatulehdus todetaan pitkittyneen nuhan ja yskän, silmätulehduksen, yöllisen levottomuuden tai kuulon heikkenemisen vuoksi tehdyn lääkärin tutkimuksen yhteydessä. Pienille lapsille tyypillinen korvien harominen sen sijaan ei sellaisenaan viittaa korvatulehdukseen, ellei lapsella ole samanaikaisesti flunssaa.   Joskus korvasta saattaa vuotaa märkäistä eritettä, mikä johtuu korvatulehdukseen liittyvästä tärykalvon puhkeamisesta. Tärykalvon puhkeaminen helpottaa paineen tunnetta korvassa ja samalla myös korvakipua. Se ei ole vaarallista, sillä tärykalvo paranee ehjäksi yleensä nopeasti. Korvatulehduksen toteaminen lääkärin vastaanotolla perustuu korvan tutkimiseen korvalampulla. Oleellista on lapsen hyvä tutkimusasento ja riittävä näkyvyys tärykalvolle. Joskus lääkärin täytyy puhdistaa korvakäytävä vaikusta, jotta tärykalvolle nähdään kunnolla. Tärykalvon liikettä voidaan tutkia myös lamppuun kiinnitetyllä pallolla tai erillisellä tympanometrilla. Korvatulehdus voidaan varmistaa lapsen oireiden sekä selkeiden tulehduslöydösten (tärykalvon ulkonäkö, liikkuvuus, eritettä välikorvassa) perusteella. Myös tärykalvoputken tai -puhkeaman kautta tuleva, äkillisesti alkanut märkäinen eritevuoto riittää varmistamaan korvatulehduksen. Äkillisen välikorvatulehduksen jälkeen välikorvaan jää normaalistikin eritettä jopa viikkojen ajaksi. Tätä löydöstä ei pidä sekoittaa uuteen äkilliseen välikorvatulehdukseen. Laboratoriotutkimuksia ei tarvita korvatulehduksen toteamiseksi.

Korvakipu tarkoittaa korvan seudussa tuntuvaa äkillistä tai pitkittynyttä kipua. Yleisin kivun aiheuttaja on tulehdus korvassa. Niskojen, nielun tai esim. purennan vaivat voivat säteillä korvaan kipuna. Myös isku päähän tai korvan alueelle voi aiheuttaa korvakipua, samoin tärykalvoa vasten oleva normaali korvavaha eli vaikku. Lasten korvakivun syynä voi olla myös roska tai muu pieni esine korvakäytävässä.Korvakivun aiheuttajat ja tutkiminenKorvakipu liittyy yleisimmin välikorvan tai korvakäytävän tulehdukseen. Välikorvatulehdus (korvatulehdus) on yleinen lapsilla ja on flunssan seurausta. Tällöin kipu on äkillistä ja alkaa usein öisin. Korvakäytävän tulehduksessa puolestaan korvakäytävä tuntuu aralta, korvalehden venyttäminen saattaa pahentaa kipua ja korvasta voi myös valua eritettä. Korvakivun syy voi olla myös korvan ulkopuolella. Nielaisuun liittyvä korvakipu voi johtua nielun tulehduksesta, jolloin muuna oireena on tavallisesti kurkkukipua ja mahdollisesti kuumetta (katso tarkemmin nielurisatulehdus eli angiina). Jännitysniska voi myös aiheuttaa korvakipua; samoin leukanivelen tai hampaiden ongelmat. Pistävä kipu korvassa voi olla korvavahan tai korvakäytävässä olevan roskan tai muun vieraan esineen aiheuttamaa.Korvakivun syyn tarkka selvittäminen vaatii käyntiä yleislääkärin, KNK-lääkärin (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin) tai lastenlääkärin vastaanotolla. Perustutkimukseen kuuluu korvien tutkiminen korvalampulla. Lääkäri voi myös tutkia tärykalvon liikettä joko korvalamppuun kiinnitetyllä ”ilmapallolla” tai erillisellä pienellä laitteella (tympanometri). Mikäli korvakivun aiheuttaja ei löydy korvan alueelta, lääkäri tarkastaa yleensä ainakin niskojen lihakset, leukanivelet, hampaat ja nielun sekä koputtelee korvan alueen luita. Myös kuulo saatetaan testata ääniraudan avulla.

Korvakäytävän tulehdus tarkoittaa korvakäytävän sisäpintaa peittävän ihon ärtymys- ja tulehdustilaa. Äkillinen korvakäytävän tulehdus syntyy bakteerin tai sienen aiheuttamana. Kyse on suhteellisen yleisestä vaivasta, jonka riskiä lisää varsinkin runsas uiminen ja korvien kaivaminen. Pitkäaikaisessa eli kroonisessa korvakäytävän tulehduksessa on kyse korvakäytävän ihon ongelmasta, jolle mm. atooppinen iho voi altistaa. Korvakäytävän tulehduksen oireet ja tutkiminen Korvakäytävän tulehdus voi olla äkillinen ja raju tai pitkittynyt ja oireilultaan vaimeampi. Äkillisessä tulehduksessa oireet aiheuttaa usein bakteeri ja tällöin voi esiintyä kovaakin kipua sekä märkäeritteen valumista korvasta. Nukkuminen kyljellään voi olla hankalaa ja kipu voi säteillä leukaa kohti. Myös korvalehden venyttäminen voi pahentaa kipua. Pitkittyneessä muodossa voi esiintyä korvakäytävän kutinaa sekä hilseilyä. Korvakäytävän tulehdukseen ei yleensä liity kuumetta. Korvakäytävän tulehduksen toteaminen vaatii käyntiä yleislääkärin tai KNK-lääkärin (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri) vastaanotolla. Vaivan perustutkimus on korvakäytävän tilanteen arvioiminen korvalampun avulla. Joskus korvakäytävän huuhtelu on tarpeen ennen tutkimusta. Jos tulehdus ei lähde paranemaan muutamassa päivässä hoidon aloittamisesta, voi lääkäri ottaa bakteeri- tai sieninäytteen korvakäytävästä pumpulitikun avulla.