Osuvimmat tulokset: Suurentunut virtsaneritys

Diabetes eli sokeritauti on sairaus, jossa veren sokeripitoisuuden säätely häiriintyy. Diabeteksesta on kyse, kun verensokeritaso on ennen aamupalaa mitattuna toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa). Verensokeria eli veressä olevan glukoosin määrää voidaan mitata verikokein. Diabetes voidaan luokitella useisiin eri alatyyppeihin, kuten tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen (nuoruus- ja aikuistyypin diabetes). Diabeteksen oireet ja tutkiminenDiabeteksen oireet vaihtelevat eri tyyppien mukaan. Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta ja täten insuliinin puutteesta. Hyvin yleisesti tyypin 1 diabetes todetaan jo lapsena. Sen tyypillisiä oireita ovat mm. laihtuminen, väsymys sekä suurentuneet virtsamäärät. Tavallisesti oireet ilmaantuvat joidenkin päivien tai viikkojen aikana.Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin tehon heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä, eikä sinänsä insuliinin puutteesta. Tyypin 2 diabetes on usein pitkään petollisen oireeton, mutta verensokeritason noustessa saattaa ilmaantua väsymystä, lisääntynyttä virtsaneritystä tai janon tunnetta. Yleensä tyypin 2 diabetes huomataan verikokeiden avulla.Raskausdiabeteksessa verensokeri suurenee raskauden aikana. Tilanne voi altistaa myöhemmin puhkeavalle diabetekselle.Diabeteksen toteaminen perustuu verensokerin määritykseen. Jos verensokeri on toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa), voidaan puhua diabeteksesta. Pitkän ajan verensokeri, HbA1c, kertoo verensokeritasosta noin 2 kuukauden ajalta ja yli 48 mmol/mol (>6,5 %) arvo voi tarkoittaa diabetesta. Tyypin 2 diabeteksen kohdalla käytetään myös sokerirasituskoetta: siinä juodaan glukoosia eli rypälesokeria sisältävää nestettä ja sen jälkeen mitataan verensokeriarvoja. Jos kahden tunnin kohdalla mitattu arvo on yli 11 mmol/l, voidaan diabetesdiagnoosi asettaa.

Tyypin 1 diabetes eli lapsuus- tai nuoruusiän diabetes tarkoittaa haiman insuliinin tuotannon sammumista ja siitä aiheutuvia oireita. Insuliinituotanto sammuu, koska tulehdusreaktio haimassa johtaa insuliinia tuottavien solujen vaurioitumiseen ja lopulta tuhoutumiseen. Sen tarkat syntymekanismit ovat edelleen epäselviä. Nykytutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen kehittyminen johtuisi sekä perimästä että muista tekijöistä, kuten sairastetuista virustulehduksista. Noin 4 000 lapsella on tyypin 1 diabetes ja se todetaan vuosittain useilla kymmenillä lapsilla. Väestötasolla tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 60 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti. Tyypin 1 diabeteksen oireet ja tutkiminen Nuoruustyypin diabeteksen tyypillisiä oireita ovat laihtuminen, väsymys sekä suurentuneet virtsamäärät. Oireet voivat ilmaantua nopeastikin, jopa muutamien päivien tai viikkojen aikana. Lapsilla tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, väsymys sekä huonontunut ruokahalu. Oireet alkavat usein jonkin tulehdustilan aikana, jolloin flunssainen tai mahatautinen lapsi vaikuttaa erityisen väsähtäneeltä. Pikkulapsille voi ilmaantua uudelleen aikaisemmin jo loppunutta kastelua. Jos lievemmät alkuoireet jäävät huomaamatta, voi diabetes edetessään aiheuttaa muita oireita, kuten vatsakipua, tihentynyttä hengitystä ja tajunnan heikentymistä. Tällöin puhutaan ketoasidoosista, joka johtuu veren happamuuden lisääntymisestä. Oireet kehittyvät useimmiten parin viikon aikana. Diabetes voi edetessään olla henkeä uhkaava, mutta tällaiset tilanteet ovat onneksi melko harvinaisia. Vakavampien tilanteiden ehkäisemiseksi varhainen oireiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos diabetes on aikuisilla huonossa hoitotasapainossa ja verensokeritaso pysyy pitkään korkealla, voi seurauksena olla myös muiden sairauksien kehittyminen. Nämä ns. liitännäissairaudet ilmaantuvat yleensä vuosien kuluessa. Esim. diabeettisessa nefropatiassa eli munuaissairaudessa munuaisten toiminta häiriintyy. Diabeettisessa neuropatiassa eli ääreishermoston sairaudessa jalkoihin saattaa ilmaantua kipuja ja pistelyä. Diabeettinen retinopatia eli silmän verkkokalvon sairaus puolestaan aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä. Diabeteksen toteaminen perustuu verensokeritason määritykseen. Mikäli verensokeritaso aamulla ennen ruokailua on toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa), voidaan diabetesdiagnoosi asettaa. Tuoreessa tyypin 1 diabeteksessa verensokeritaso voi olla hyvinkin korkea, jopa yli 30 mmol/l. Verensokeritason mittaamisen lisäksi taudin alkututkimuksiin kuuluu myös muita veri- ja virtsakokeita.

Tyypin 2 diabeteksessa eli aikuistyypin sokeritaudissa veren sokeripitoisuuden säätely häiriintyy. Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä, jolle mm. lihominen altistaa. Tauti kehittyy yleensä vasta aikuisiällä, ja sitä sairastaa lähes joka kymmenes suomalainen. Tyypin 2 diabeteksen oireet ja tutkiminenTyypin 2 diabetes on usein pitkään petollisen oireeton, mutta verensokeritason noustessa saattaa ilmaantua väsymystä, lisääntynyttä virtsaneritystä tai janon tunnetta. Yleensä tyypin 2 diabetes huomataan verikokeiden avulla.Hoitamattomaan diabetekseen voi liittyä muitakin sairauksia, jotka johtuvat kohonneesta verensokeritasosta. Nämä ns. liitännäissairaudet kehittyvät kuitenkin hitaasti, yleensä vuosien kuluessa. Diabeettisessa nefropatiassa eli munuaissairaudessa munuaisten toiminta häiriintyy. Diabeettisessa neuropatiassa eli ääreishermoston sairaudessa jalkoihin saattaa ilmaantua kipuja ja pistelyä. Diabeettinen retinopatia eli silmän verkkokalvon sairaus puolestaan aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä. Diabeteksen hyvällä hoidolla voidaan merkittävästi vähentää liitännäissairauksien ilmaantumista.Diabeteksen toteaminen perustuu verensokerin määritykseen. Jos verensokeri on toistuvasti yli 7 mmol/l (millimoolia litrassa), voidaan puhua diabeteksesta. Pitkän ajan verensokeri, HbA1c, kertoo verensokeritasosta noin 2 kuukauden ajalta ja yli 48 mmol/mol (>6,5 %) arvo voi tarkoittaa diabetesta. Myös sokerirasituskoetta käytetään: siinä juodaan glukoosia eli rypälesokeria sisältävää nestettä ja sen jälkeen mitataan verensokeriarvoja. Jos kahden tunnin kohdalla mitattu arvo on yli 11 mmol/l, voidaan diabetesdiagnoosi asettaa.