Osuvimmat tulokset: Kipu

Nivelrikko eli artroosi on nivelen sairaus, jossa rustopinta vaurioituu. Tämä johtaa nivelruston ohentumiseen ja lopulta osittaiseen häviämiseen. Nivelrikon tarkkaa syytä ei tunneta, mutta perimällä ja nivelen poikkeavalla kuormituksella on oma vaikutuksensa. Kyse on iän myötä yleistyvästä vaivasta: alle 45-vuotiailla nivelrikkoa ei esiinny juuri lainkaan, mutta yli 55-vuotiaista siihen sairastuu vuosittain 1-3 prosenttia väestöstä. Nivelrikon oireet ja tutkiminenNivelrikko ilmaantuu yleisimmin polviin (katso polven nivelrikko), lonkkiin (katso lonkan nivelrikko) tai sormien niveliin.Tyypillisin nivelrikon oire on jomottava kipu, joka tuntuu paikallisesti nivelessä, mutta voi myös säteillä lähialueille. Nivelen aamujäykkyyttä tai liikkeellelähtöjäykkyyttä voi esiintyä, mutta tyypillisesti jäykkyys kestää alle 10 minuuttia, minkä jälkeen nivel vertyy. Nivel saattaa myös turvota rasituksen jälkeen. Alussa nivelrikon oireet ilmaantuvat rasituksessa ja helpottuvat levossa. Edenneessä vaiheessa oireita voi olla myös levossa.Pitkälle edennyt nivelrikko voi muuttaa myös nivelen asentoa. Erityisen selvästi tämä tulee esille polven nivelrikossa. Sormien nivelrikko iskee tyypillisesti sormien kärkiniveliin, joihin voi kehittyä pieniä, kovia kyhmyjä (ns. Heberdenin kyhmyt). Toinen tyypillinen sorminivelrikon paikka on peukalon tyvinivel. Nivelrikon toteaminen vaatii lääkärin tutkimuksen. Nivelten tunnustelun ja liikelaajuuksien arvioinnin lisäksi nivelrikon diagnosointiin käytetään röntgenkuvausta, jossa nivelrikko näkyy nivelraon kaventumisena. Joskus on tarpeen ottaa verikokeita esim. nivelreuman poissulkemiseksi.

Fibromyalgia tarkoittaa pitkäaikaista kipu-uupumusoireyhtymää, jolle on tyypillistä eri puolilla kehoa tuntuva kipu, päiväaikainen väsymys ja virkistämätön yöuni. Fibromyalgian tarkkaa syntytapaa ei tunneta, mutta sen taustalla on ainakin kivunsäätelyjärjestelmän herkistymistä ja tahdosta riippumattoman hermoston toimintahäiriöitä. Fibromyalgiaa sairastaa noin 2-4 % väestöstä; yhdeksän kymmenestä diagnoosin saaneesta on naisia. Fibromyalgian oireet ja tutkiminen Fibromyalgian tyyppioire on eri puolilla kehoa tuntuva kolottava kipu ja arkuus. Tyypillisimpiä kipupaikkoja ovat lihasten kiinnityskohdat mm. pakaroissa, selässä ja niskoissa (mm. jännitysniska), mutta fibromyalgiakipua voi olla muuallakin. Jotta diagnoosi voidaan asettaa, kipuja tuleekin todeta sekä vartalon vasemmalla ja oikealla puolella että vyötärön ylä- ja alapuolella. Fibromyalgian muita keskeisiä oireita ovat heti aamusta alkava väsymys ja uupuminen sekä virkistämätön yöuni, joka koetaan katkonaisena. Lisäksi voi esiintyä vatsavaivoja, turvotuksen tunnetta, huimausta ja puutumista. Fibromyalgia vaikuttaa myös mielen toimintaan: mieliala voi olla masentunut tai ahdistunut, lisäksi voi esiintyä mm. keskittymiskyvyttömyyttä ja muistiongelmia. Fibromyalgian tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin, fysiatrin tai reumalääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluu potilaan tarkan haastattelun lisäksi tyypillisten, fibromyalgiaan liittyvien kipupisteiden tunnustelu. Itse diagnoosi ei vaadi erityistutkimuksia, mutta joskus muiden uupumusta aiheuttavien sairauksien (kuten anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta) poissulkeminen verikokeilla on tarpeen.

Virtsatiekivet ovat pieniä kivimäisiä virtsahapon ja virtsan sisältämän kalkin muodostamia kovettumia, jotka ilmaantuvat jonnekin virtsateiden alueelle eli munuaisiin, virtsajohtimiin, virtsarakkoon tai joskus virtsaputkeen. Vaiva aiheuttaa usein äkillisen ja kovan oireilun, mutta kiviä voidaan todeta myös sattumalöydöksenä kuvantamistutkimuksissa. Ruokavalio ja sukutausta voivat altistaa virtsatiekiville. Virtsatiekivistä kärsii jopa 5-15 % suomalaisista jossakin vaiheessa elämää. Eniten vaivaa todetaan keski-ikäisillä miehillä. Vaivasta voidaan käyttää myös nimitystä munuaiskivet tai virtsakivitauti. Virtsatiekivien oireet ja toteaminen Oireilevat virtsatiekivet aiheuttavat tyypillisesti äkillisen ja kovan kipukohtauksen, joka syntyy kun virtsaputki kuristuu siinä olevan virtsatiekiven ympärille. Kova kipu tuntuu yleensä toispuoleisesti alaselässä tai alavatsalla ja voi säteillä nivusia tai sukuelimiä kohti. Kipu voi olla aaltomaista ja paikallaan pysyminen voi olla hankalaa kovan kivun vuoksi. Kivun lisäksi voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua. Joskus virtsassa voi näkyä verta.  Virtsatiekivet todetaan joko ultraäänitutkimuksella tai usein nykyisin tietokonekuvauksella. Munuaisten alue voi olla arka tunnustellen tai koputellen. Perusverikokeista ja munuaisten toiminnasta kertovasta kreatiniini-arvosta (krea) voi olla virtsatiekivien selvittelyssä hyötyä.