Pähkinäallergia - Klinik.fi

VALITUT OIREET (0)

Pähkinäallergia

Päivitetty: 20.09.2018

Pähkinäallergia tarkoittaa pähkinän tai sitä sisältävän ruoka-aineen aiheuttamaa allergista reaktiota. Reaktiossa elimistö tuottaa vasta-aineita pähkinän sisältämiä valkuaisaineita eli proteiineja kohtaan. Yleensä pähkinäallergian taustalla on siitepölyallergiasta johtuva ristiallergia. Tästä johtuen pähkinäallergia säilyy herkemmin aikuisikään saakka verrattuna mm. maito- tai kananmuna-allergiaan. Siitepölyallergiasta kärsii noin 20 % suomalaisista ja heistä joka toinen saa ristireaktion jostakin ruoka-aineesta (kuten hedelmästä, juureksesta tai pähkinästä).

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Lievä pähkinäallergia on melko yleinen vaiva. Sen kanssa pärjää yleensä hyvin kotikonsteilla. 

Suositellaan jatkotutkimusta

Lääkäriin on hyvä olla yhteydessä, jos pähkinäallergian oireet ovat voimakkaita tai vaiva haittaa päivittäistä elämää. 

Kiireellinen

Anafylaksiaa epäiltäessä on tärkeää soittaa välittömästi hätänumeroon 112. Päivystykseen on tällöin hakeuduttava mahdollisimman nopeasti.

Pähkinäallergian oireet ja toteaminen

Pähkinäallergia aiheuttaa yleensä suun alueen (huulten, suun limakalvon tai nielun) kutinaa, kirvelyä tai turvotusta. Vatsa- ja iho-oireet ovat harvinaisempia. Jos pähkinän syönnin jälkeen kehittyy palan tunnetta kurkussa, voimakasta oksentelua tai hengenahdistusta, kyseessä voi olla äkillinen yleisreaktio eli anafylaksia. Tällöin on syytä hakeutua viipymättä lääkäriin.   

Yleensä pähkinäallergia on seurausta ns. ristireaktiosta siitepölyille. Siitepölyallergiasta kärsivän henkilön elimistö tuottaa siitepölyjä kohtaan vasta-aineita, jotka voivat tunnistaa myös tuoreiden hedelmien, juuresten tai pähkinöiden valkuaisainerakenteita. Tavallisimpia ristireaktiota aiheuttavia pähkinälajikkeita ovat mm. maapähkinä, hasselpähkinä ja saksanpähkinä. Hedelmien tai juuresten käsittely (kuten kuumentaminen) saattaa heikentää ristireaktiota, mutta pähkinöiden käsittely ei lievennä oireita.

Toisin kuin ruoka-allergiat yleensä, pähkinäallergia säilyy helpommin aikuisikään saakka. Monien erikoisalojen lääkärit ovat erikoistuneet allergioiden tutkimiseen, yleisimmin lastenlääkärit, iholääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit.

Yleensä pähkinäallergia voidaan todeta omatoimisesti: jos tiedossa on siitepölyallergia ja pähkinän syöminen aiheuttaa tyypilliset oireet, diagnoosi on selvä. Pähkinäallergiaa voidaan arvioida myös ns. altistus-välttämiskokeen avulla. Aluksi pähkinää vältetään 1-2 viikon ajan, ja tämän jälkeen se palautetaan takaisin ruokavalioon. Oireiden poistuminen välttämisjakson aikana ja palaaminen altistusjakson aikana on selvä merkki pähkinäallergiasta. Altistus-välttämiskoe tulee toteuttaa lääkärin (yleensä lastenlääkärin) valvonnassa, jos pähkinästä on tullut anafylaksiaan viittaavia oireita (mm. palan tunnetta kurkussa, voimakasta oksentelua tai hengenahdistusta).

Pähkinäallergia tutkimista varten on olemassa laboratoriossa tehtäviä allergiatestejä, kuten ihopistokokeet ja allergiavasta-aineiden mittaaminen verestä. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin melko epätarkkoja, koska ristireaktiosta johtuen tulokset voivat olla positiivisia, vaikka henkilö ei saisi lainkaan oireita pähkinöistä.

Pähkinäallergian itsehoito ja välttämisruokavalio

Jos pähkinästä tulevat oireet ovat hankalia, hoitona on pähkinän tai pähkinää sisältävien ruoka-aineiden välttäminen. Ellei allerginen reaktio ole hyvin voimakas, pieniä määriä pähkinää kannattaa kuitenkin pitää ruokavaliossa, jotta vältettäisiin allergiareaktion voimistuminen. Esim. monissa elintarvikkeissa on merkintä ”saattaa sisältää pähkinää”, mutta näitä tuotteita on tarpeen välttää vain, jos on saanut vakavan tai äkillisen yleisreaktion (anafylaksia) pähkinöistä aikaisemmin.

Pähkinän aiheuttaman allergisen reaktion hoidoksi riittää yleensä antihistamiini-tabletti (kuten setiritsiini) joko kerta-annoksena tai muutaman päivän kuurina. Tabletteja saa apteekista myös ilman reseptiä. 

Pähkinäallergian asiantuntijahoito

Pähkinäallergian asiantuntijahoito riippuu oireiden voimakkuudesta. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä kortisonitabletteja antihistamiini lisäksi pähkinästä tulleen reaktion hoitoon. Varsinaisen anafylaksian ensiavusta ja hoidosta on kerrottu omassa artikkelissaan.

Siedätyshoito voi tulla kyseeseen mm. koivuallergiasta kärsiville. Tällöin myös ristireaktio-oireilu eli pähkinäallergia voi helpottua.

Pähkinäallergian ehkäisy, probiootit ja prebiootit

Pähkinäallergian (kuten muidenkaan ruoka-allergioiden) syntyä ei pystytä nykytiedon valossa ennaltaehkäisemää. Mahdollisesti ns. probiootit ja prebiootit saattavat kuitenkin ehkäistä yleistä allergisoitumista ruoka-aineille. Probiootit ovat ns. hyviä suolistobakteereja ja prebiootit kuidun kaltaisia hiilihydraatteja. Molempia valmisteita saa ilman reseptiä apteekeista ja myös joistain elintarvikekaupoista.

Asiantuntijat

  • Muut
  • Lääkärit