Nenäverenvuoto syntyy, kun nenän limakalvonalaiseen verisuoneen tulee repeämä. Vuodon voivat aiheuttaa mm. nenän kaivaminen, kova niistäminen tai isku nenään, mutta joskus vuoto voi alkaa myös omia aikojaan esimerkiksi flunssan tai allergisen nuhan seurauksena. Nenäverenvuoto on erityisen yleinen kasvavassa iässä olevilla lapsilla ja nuorilla sekä toisaalta ikäihmisillä.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Satunnaiset nenäverenvuodot voi turvallisesti tyrehdyttää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Mikäli vuodot toistuvat hyvin tiheään, ovat lääkärin tarkemmat tutkimukset paikallaan.
Kiireellinen
Jos ensihoito ei lopeta nenäverenvuotoa, on lääkäriin hakeuduttava viipymättä.
Nenäverenvuodon oireet ja tutkiminen
Nenäverenvuoto voi suuntautua ulos sierainten kautta tai valua nenän takaosan kautta nieluun. Vuotopaikka sijaitsee yleisimmin nenän väliseinän etuosassa, mutta joskus vuoto voi olla peräisin myös taaempaa nenän sisäosista. Mikäli vuoto suuntautuu nieluun, voi nenäverenvuodon lisäksi esiintyä myös syljessä näkyviä verijäämiä.
Nenäverenvuodon toteamiseen ei tarvita lääkärikäyntiä. Tarkan vuotopaikan selvittäminen toistuvissa ja hankalissa nenäverenvuodoissa edellyttää kuitenkin yleislääkärin tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tutkimusta. Niistämällä veri pois ja supistamalla limakalvoja adrenaliinia ja puudutetta sisältävillä tipoilla helpotetaan vuodon paikallistamista.
Nenäverenvuodon tyrehdyttäminen ja itsehoito
Nenäverenvuodon ensihoito on yksinkertaista: 1) nenä niistetään tyhjäksi, 2) asetutaan etukumaraan asentoon, jottei veri valu nieluun ja 3) painetaan tiiviisti nenän sivuosaa väliseinää vasten (”sierain luttuun”) yhtäjaksoisesti 10 minuutin ajan. Jos verenvuoto jatkuu tämän jälkeen, niistetään nenä uudelleen, asetetaan tuppo sieraimeen ja painetaan uudelleen samalla tavalla nenän sivuosaa, nyt 15 minuutin ajan. Tarvittaessa kylmää (kuten kylmäpussi) voidaan asettaa joko niskaan tai otsalle edesauttamaan vuodon tyrehtymistä. Jos näistä toimista huolimatta verenvuoto jatkuu, on hyvä hakeutua lääkäriin.
Nenäverenvuodon hoito
Jos itsehoito ei tuota tulosta, yleislääkäri tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri voi asettaa sideharsoa (sideharsotamponin) vuotavan puolen nenäkäytävään nenän niistämisen ja paikallispuudutuksen jälkeen. Jos vuotokohta näkyy nenän tähystyksessä, se voidaan myös hyydyttää (laapistaa) paikallisesti ”polttamalla” kemiallisesti vuotava verisuoni. Harvinaiset, nenän takaosan vuodot saattavat vaatia sairaalahoitoa.
Tietyt lääkkeet, kuten aspiriini ja verenohennuslääkkeenä käytettävä varfariini, saattavat altistaa nenäverenvuodolle. Jos herää epäily, että nenäverenvuodot liittyvät käytettävään lääkitykseen tai perussairauksiin (kuten verenpainetautiin), asiasta on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
Nenäverenvuodon ehkäisy
Jos nenä vuotaa helposti verta, kannattaa pyrkiä välttämään nenän kaivamista sekä voimakasta niistämistä ja aivastamista. Lapsilla voi joskus olla tarpeen myös leikata kynnet lyhyemmiksi, jotta nenää kaivettaessa limakalvot pysyvät ehjinä.
Yleisimmät syyt nenäverenvuodon taustalla ovat nenän limakalvojen kuivuminen sekä flunssan tai allergisen nuhan aiheuttama limakalvoturvotus. Tällöin limakalvoja voidaan kostuttaa esimerkiksi apteekeista saatavilla A-vitamiinitipoilla tai -suihkeilla ja näin pyrkiä estämään nenäverenvuotoja. Myös allergisen nuhan hyvä hoito on tärkeää.
Jotkin lääkeaineet (kuten aspiriini eli asetyylisalisyylihappo ja varfariini) tai perussairaudet (kuten verenpainetauti) voivat myös lisätä nenäverenvuotoja. Lääkityksestä ja hyvästä perussairauksien hoidosta on hyvä keskustella lääkärin kanssa, mikäli on syytä epäillä näiden altistavan vuodoille.