Lapsen koliikki - Klinik.fi

VALITUT OIREET (2)

Lapsen koliikki

Päivitetty: 20.09.2018

Koliikki eli lapsen koliikki tarkoittaa vauvaikäisen normaalia runsaampaa itkuisuutta. Koliikin perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä, mutta syyksi on arveltu mm. suoliston hermotuksen tavallisesta poikkeavaa kehitystä. Tällöin vauva voi aistia esim. suolikaasun aiheuttaman suoliston venytyksen kipuna. Tyypillisesti koliikki alkaa parin viikon iässä ja kestää noin 3-4 kk ikään saakka. Kyse on melko yleisestä, vaarattomasta, mutta perhettä kuormittavasta vaivasta: koliikista kärsii noin joka kymmenes vauva.

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Koliikki on yleinen ja itsestään korjaantuva vaiva. Mikäli vauvalla ei ole kuumetta ja perheen jaksaminen pysyy kohtuullisena, koliikkia voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla.

Suositellaan jatkotutkimusta

Neuvolaan tai lääkäriin on hyvä olla yhteydessä, mikäli vauvan itkuisuus alkaa koetella perheen jaksamista kohtuuttomasti. Lääkäriin on hyvä hakeutua nopeammin, jos itkuisuuteen liittyy yleisoireita, kuten kuumetta tai oksentelua.

Koliikin oireet ja tutkiminen

Vauvalle itkeminen on normaali reagointitapa. Erityisesti ensimmäisten elinkuukausien aikana vauva kertoo tarpeistaan (kuten nälkä, jano tai väsymys) itkemällä.

Koliikki tarkoittaa itkun kestämistä normaalia pidempään tyynnyttelystä huolimatta. Yleisesti käytetty määritelmä on ”yli kolmen tunnin yhtäjaksoinen itku vähintään kolmena päivänä viikossa”. Koliikki-itku on yleensä melko voimakasta, sitä esiintyy erityisesti klo 18-24 välisenä aikana ja normaali hoivaaminen ei saa sitä loppumaan. Joskus koliikkiin voi liittyä myös vatsan pullotusta, mutta yleisoireita (kuten oksentamista tai kuumetta) ei esiinny.

Lehmänmaitoallergiaa on syytä epäillä, mikäli itkuisuutta esiintyy ympäri vuorokauden tai se ei lievene 3-4 kuukauden ikään mennessä.

Koliikin toteaminen ja tutkiminen tapahtuu neuvolassa tai yleislääkärin / lastenlääkärin vastaanotolla. Tutkimusten aluksi tarkastellaan mm. vauvan kasvua ja kehitystä. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat myös mm. sydänäänten ja keuhkojen kuuntelu, vatsan tunnustelu sekä yleisvoinnin tarkistaminen. Erityistutkimuksia, kuten verikokeita tai röntgenkuvausta, ei yleensä tarvita.

Koliikin hoito

Vaikka koliikki voi kuormittaa perhettä kovasti, kyse on kuitenkin vaarattomasta ja ohimenevästä vaivasta, josta ei ole haittaa vauvan kehitykselle. On myös tärkeää huolehtia vanhempien omasta jaksamisesta ja muistaa, ettei koliikin syynä ole vauvan puutteellinen tai väärä hoitaminen. Mikäli mahdollista, vanhempien kannattaa hoitaa koliikkikohtausta vuorotellen, ja vauvan voi välillä asettaa myös omaan sänkyynsä vatsalleen rauhoittumaan esim. 15 minuutin ajaksi. Koliikille on tyypillistä, ettei itkua tietyssä tilanteessa saa millään keinolla loppumaan. Tällöin on tärkeää muistaa, ettei vauvaa saa esim. ravistella.

On hyvä varmistua, että vauva saa riittävästi ravintoa, mutta liian tiheäkään syöttäminen ei ole hyväksi. Myös vauvan pystyasento ruokailun aikana ja tiheä röyhtäyttäminen voivat auttaa. Kantamista, keinuttelua, taputtelua ja hyssyttelyä kannattaa koettaa, vaikka tutkimuksissa niiden tehoa ei kunnolla olekaan voitu osoittaa. Nukkuminen ja unirytmi olisi hyvä pitää mahdollisimman säännöllisenä.

Apteekista on saatavilla ilman reseptiä dimetikonia sisältäviä tippoja, jotka pienentävät suoliston ilmakuplia. Myös ns. probioottituotteita (suoliston bakteerikantaa tasapainottavia eläviä mikrobeja) voi kokeilla.

Koliikin asiantuntijahoito

Jos koliikki alkaa koetella vanhempien jaksamista liikaa, on syytä hakea apua esim. neuvolasta tai omalta terveysasemalta. Mikäli itkuisuus kestää ympäri vuorokauden tai jatkuu yli 4 kuukauden ajan, maitoallergia on syytä sulkea pois.

Hyvin harvoin jopa vauvan ottaminen vuodeosastolle muutamaksi päiväksi saattaa olla tarpeen perheen jaksamisen tukemiseksi ja vauvan itkuisuuden seuraamiseksi.

Koliikin ehkäisy

Koliikkia ja sen syntymekanismia on tutkittu lääketieteessä paljon. Keinoja sen ennaltaehkäisyyn ei ole kuitenkaan löydetty. Esim. varmuuden vuoksi tehdyillä ruokavaliorajoituksilla (kuten maidon poisjättäminen) tai D-vitamiinitippojen välttämisellä ei ole pystytty vähentämään koliikin esiintymistä.

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja