Vastasyntyneen vakavat bakteeritulehdukset eli infektiot sisältävät keuhkokuumeen eli pneumonian, virtsatieinfektion eli pyelonefriitin, verenmyrkytyksen eli sepsiksen ja aivokalvotulehduksen eli meningiitin. Vastasyntyneellä tarkoitetaan yleensä alle neljän viikon ikäistä imeväistä. Infektiot voidaan jakaa varhaisiin (ikä 0-3 vrk), myöhäisiin kotisyntyisiin (ikä >3 vrk) sekä sairaalahoidon aikaisiin tulehduksiin. Kaikkiin ryhmiin kuuluvat omat erityispiirteensä, ilmiasunsa ja aiheuttajabakteerinsa. Vastasyntyneen vakavat bakteeri-infektiot ovat harvinaisia, mutta merkittäviä tauteja. Sepsistä esiintyy noin 3-4 vastasyntyneellä 1000 syntynyttä kohti. Infektioepäilyiden (eli väärien hälytysten) määrä on tähän verrattuna jopa kymmenkertainen, koska vakavankin infektion oireet voivat olla vastasyntyneellä alkuvaiheessa hyvin epämääräiset.
MILLOIN HOITOON?
Kiireellinen
Epäily vastasyntyneen vakavasta bakteeri-infektiosta on aina aihe päivystykselliseen lääkärin arvioon. Vastasyntyneen (alle 1 kk ikäinen imeväinen) kuume (>38.0º peräsuolesta) on aina aihe pikaiseen lääkärin arvioon.
Vastasyntyneen vakavan bakteeri-infektion oireet ja tutkiminen
Vastasyntyneen varhaiset vakavat bakteeri-infektiot oireilevat tyypillisesti yleisoireilla ilman selkeitä paikallisoireita. Oireet alkavat lähes aina ensimmäisen elinvuorokauden kuluessa. Ensimmäiset oireet ovat tavallisimmin tihentynyt hengitystaajuus (yli 60 kertaa minuutissa), lievä hengitysvaikeus tai niin sanottu hengityksen narina ja syömisongelmat. Kuumetta esiintyy vain harvoin. Varhaisten infektioiden aiheuttajabakteeri on yleensä peräisin äidin synnytyskanavasta. Virtsatietulehduksia ei yleensä ole alle kolmen vuorokauden ikäisillä vastasyntyneillä.
Myöhäisen, kotona ilmaantuneen infektion oireet alkavat yleensä hiipivämmin kuin varhaisessa infektiossa. Ensimmäisinä oireina ilmaantuvat syömisongelmat, käsittelyarkuus (kuten yliärtyneisyys tai lapsen parahtaminen itkuun syliin otettaessa), vaisuus ja hengityksen tihentyminen. Keuhkokuumeessa oirekuvaan liittyy aina hengitysvaikeus, hengityksen työläys tai tihentyminen. Kotisyntyiset infektiot tarttuvat usein vanhemmista, rintamaidosta tai ympäristöstä.
Sairaalahoidon aikaisen bakteeri-infektion oireet voivat olla alkuun hyvinkin lievät ja niiden tunnistaminen edellyttää sairaalahoidossa olevan vastasyntyneen tarkkaa seurantaa ympäri vuorokauden. Infektioon voi viitata muun muassa lisääntyneet hengityskatkokset, sydämen syketaajuuden muuttuminen tai yleinen vaisuus.
Vastasyntyneen altistaa vakaville bakteeri-infektioille puolustusjärjestelmän kypsymättömyys, keskosilla ja tehohoitoa vaativilla vastasyntyneillä taas erilaiset ihoa tai limakalvoa rikkovat hoitotoimenpiteet. Ensimmäisten elinviikkojen aikana puolustusjärjestelmän kypsymistä edesauttavat ruuansulatuskanavan normaalin bakteeriston muodostuminen ja rintamaitoruokinta, sillä rintamaidossa on runsaasti elimistön puolustusta hyödyttäviä tekijöitä.
Varhaisen infektion toteamisessa verikokeilla ei täysin pystytä sulkemaan pois vastasyntyneen tuoretta tulehdusta, jonka vuoksi hoito aloitetaan oireiden perusteella heti veriveriviljelynäytteen ottamisen jälkeen vakavaa tulehdusta epäiltäessä (katso tarkemmin kohta Asiantuntijahoito). Myöhäisen ja sairaalahoidon aikaisen infektion toteamisessa ja poissulkemisessa voidaan tutkia tulehdusverikokeita, jos oireiden alusta on kulunut 6-12 tuntia. Myöhäisissä infektioissa verinäytteiden lisäksi voidaan ottaa virtsanäyte tai aivoselkäydinnestenäyte (likvornäyte).
Vastasyntyneen vakavan bakteeri-infektion itsehoito
Jo epäily vastasyntyneen vakavasta bakteeri-infektiosta on aina aihe hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon.
Vastasyntyneen vakavan bakteeri-infektion asiantuntijahoito
Koska vastasyntyneen vakavan bakteeri-infektion oireet voivat olla varhaisvaiheessa hyvinkin lieviä, hoito tulee aloittaa herkästi, koska infektio voi edetä nopeasti vakavin seurauksin ilman hoitoa. Varhaisessa infektiossa hoito aloitetaan aina oireiden ja epäilyn perusteella antibiooteilla ja aina sairaalaoloissa. Antibiootit valitaan tapauskohtaisesti. Antibioottihoidon lisäksi vastasyntynyt voi tarvita myös tehohoitotasoista yleishoitoa.
Vastasyntyneen vakavan bakteeri-infektion ehkäisy
Vastasyntyneen vakavia varhaisia bakteeri-infektioita on saatu merkittävästi vähennettyä, kun raskaana olevilta alettiin seuloa tavallisinta infektiota aiheuttavaa Streptococcus agalactiae (GBS) -bakteeria. Noin 20-25 %:lla naisista kyseinen bakteeri kuuluu emättimen normaaliin bakteerikantaan eikä aiheuta naiselle minkäänlaisia oireita. Synnytyksen aikaisella antibioottihoidolla bakteerin tarttuminen vastasyntyneeseen ja sitä kautta vakavat infektiot voidaan ehkäistä tehokkaasti. Myöhäisten vakavien bakteeri-infektioiden ehkäisemiseksi ei ole olemassa keinoja.