Osuvimmat tulokset: Mustat ulosteet

Musta uloste (meleena) tarkoittaa tervamaisia ja tummia ulosteita. Mustan ulosteen aiheuttaa ruuansulatuskanavaan vuotanut veri, joka muuttuu mustaksi kulkeutuessaan suoliston läpi. Tavallisimpia vuodon aiheuttajia ovat maha- tai pohjukkaissuolihaavat, ruokatorven haavaumat ja laskimolaajentumat sekä ohutsuoliperäiset syyt. Meleenaa todetaan vuosittain arviolta 100 henkilöllä / 100 000 suomalaista kohti.Mustan ulosteen aiheuttajat ja tutkiminenVaarattomia mustan ulosteen aiheuttajia ovat runsas mustikan syönti sekä rautalääkityksen käyttö. Yleensä musta uloste johtuu kuitenkin maha-suolikanavan verenvuodosta. Verenvuoto on peräisin ruuansulatuskanavan yläosasta, jolloin veri ehtii sekoittua ulosteen joukkoon ja muuttua mustaksi. Mustien ulosteiden taustalla olevat syyt voivat aiheuttaa myös verioksennusta.Ruokatorven laskimolaajentumissa verenvuoto voi olla hyvinkin runsasta. Tällöin muina oireina voi olla kalpeutta, huimausta ja kylmänhikisyyttä. Mahalaukusta tai pohjukaissuolesta peräisin oleva vuoto (katso vatsahaava) voi vaihdella pienestä tihkuttamisesta runsaaseenkin vuotoon. Vähäisessä vuodossa veren hemoglobiinin lasku eli anemia voi kehittyä hitaasti, eikä vuodosta hälyttäviä muita oireita välttämättä ole. Tavallisesti anemiaan liittyy kuitenkin väsymystä ja suorituskyvyn laskua.Mikäli ulosteen mukana on kirkasta verta, verenvuoto on lähtöisin peräaukon seudusta. Paksu- tai peräsuolen alueelta tuleva veri näkyy puolestaan ulosteen pinnalla ja on väriltään hieman tummempaa (katso erillinen artikkeli verta ulosteessa). Lääkäri tarkastaa tummien tai mustien ulosteiden esiintymisen tuseeraamalla eli tunnustelemalla peräsuolta peräaukon kautta. Myös verikokeita (mm. hemoglobiini) voidaan ottaa. Sairaalassa tehdään jatkotutkimuksina mahalaukun tähystys eli gastroskopia sekä joskus myös paksusuolen tähystys eli kolonoskopia.

Sekä mahalaukun että suoliston sisin osa koostuu limakalvosta, joka suojaa niitä mm. mahalaukun normaalilta suolahapolta. Vatsahaava tarkoittaa limakalvon syvempää haavaumaa joko mahalaukussa tai pohjukaissuolessa (ohutsuolen alkuosa). Yleisimmin vatsahaavan aiheuttaa Helicobacter pylori -nimisen bakteerin aiheuttama tulehdus mahalaukun limakalvolla tai tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö. Vatsahaavan sairastaa jossain elämänsä vaiheessa joka kymmenes suomalainen. Vatsahaavan oireet ja tutkimuksetVatsahaava aiheuttaa tyypillisesti ylävatsalla tuntuvaa epämääräistä kipua. Kipu saattaa tuntua polttavana ja korventavana, mutta myös esim. nälän tunteen kaltaisena. Tyypilliseti kiputuntemus on pahimmillaan mahan ollessa tyhjä (kuten öisin) ja lievittyy esim. syömisellä, mutta palaa jälleen parin tunnin kuluttua syömisestä. Kivun lisäksi voi esiintyä myös närästystä tai oksentelua.Mahahaava voi pitkittyessään aiheuttaa vakavampia ongelmia: haavauma saattaa syöpyä verisuoneen saakka, jolloin syntyy mahalaukun tai pohjukaissuolen verenvuotoa. Verenvuodon seurauksena taas voi olla verioksennus tai tervamainen, musta uloste. Pahimmillaan haavauma voi puhkaista koko seinämän. Tällöin kipu kovenee äkillisesti hyvin voimakkaaksi. Näiden oireiden ilmaantuessa on lääkäriin hakeuduttava välittömästi. Onneksi vatsahaavan puhkeaminen on kuitenkin melko harvinaista.Vatsahaavan varma tunnistaminen vaatii käyntiä yleislääkärin tai gastroenterologin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat vatsan tunnustelu sekä suoliäänien kuuntelu stetoskoopin avulla. Mahdollinen helikobakteeri voidaan todeta verikokeella, ulosteesta otettavalla näytteellä tai hengitystestillä. Itse vatsahaava puolestaan todetaan vatsalaukun tähystyksessä (gastroskopia), jossa nähdään myös pohjukaissuolen alkuosa. Gastroskopiassa limakalvolta voidaan lisäksi ottaa kudosnäytteitä lisätutkimuksia varten.