Osuvimmat tulokset: Virtsaamispakko

Virtsatietulehdus tarkoittaa joko virtsarakon (kystiitti) tai munuaisaltaan (pyelonefriitti) tulehdusta. Virtsatietulehduksen aiheuttaa yleensä oman ihon bakteeri: se nousee virtsaputkea pitkin joko virtsarakkoon tai ylemmäs munuaisaltaaseen saakka. Virtsatietulehduksen riski kasvaa iän mukana ja se on hyvin yleinen varsinkin naisilla: vähintään joka toinen nainen sairastaa sen ainakin kerran elämänsä aikana. Virtsatietulehduksen oireet ja tutkimukset Virtsatietulehdus ja erityisesti virtsarakon tulehdus (kystiitti) aiheuttavat yleensä hyvin tyypilliset oireet: tiheävirtsaisuus, virtsaamispakko ja kirvely virtsatessa. Myös epämääräistä alavatsakipua tai verta virtsassa voi esiintyä. Aikuisilla virtsarakon tulehdukseen ei yleensä liity kuumetta. Myöskään pelkkä virtsan poikkeava haju tai väri eivät välttämättä viittaa virtsatietulehdukseen. Vanhuksilla virtsarakon tulehduksen ainoa oire voi olla sekavuus. Virtsaputken tulehduksessa (uretriitti) kirvely virtsatessa on myös hyvin tyypillinen oire. Virtsaputkentulehdus liittyy kuitenkin yleensä sukupuolitauteihin ja on huomattavasti rakkotulehdusta harvinaisempi. Munuaisaltaan tulehduksessa (pyelonefriitti) tyypillisiä oireita ovat mm. kylki- tai selkäkipu, kuume ja yleisvoinnin lasku. Myös virtsaoireet ovat tavallisia, mutta aina niitä ei välttämättä esiinny. Iäkkäämmillä ihmisillä ainoa pyelonefriitin oire voi olla yleistilan lasku. Virtsatietulehdukset ovat pääsääntöisesti naisten vaiva. Naisilla virtsaputki on selkeästi lyhyempi kuin miehillä ja bakteerit nousevat herkemmin virtsarakkoon saakka. Miehillä virtsatietulehdus liittyy yleensä johonkin virtsateiden rakenteelliseen vikaan tai iäkkäämmillä eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Tällöin virtsa ei pääse kulkemaan esteettömästi virtsaputkessa, mikä altistaa tulehduksille. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat mm. vatsan ja selän tunnustelu sekä koputtelu virtsatietulehdusta epäiltäessä. Epäselvissä tilanteissa lääkäri tekee myös gynekologisen tutkimuksen. Virtsanäyte on virtsatietulehduksen perustutkimus. Sillä voidaan tutkia mm. tulehdusta aiheuttaneen bakteerin tyyppi ja herkkyys eri antibiooteille. Myös monet sukupuolitaudit voidaan todeta virtsanäytteellä. Munuaistason tulehdusta epäiltäessä otetaan lisäksi verikokeita (kuten tulehdusarvo eli CRP). Miehiltä tarkastetaan sukuelimet sekä tunnustellaan eturauhanen peräaukon kautta. Eturauhasen tilaa tutkitaan tarvittaessa verikokeella (PSA, prostatasepsifinen antigeeni). Mikäli selvää syytä virtsatietulehdukselle ei löydy, voi miestentauteihin perehtyneen erikoislääkärin (urologi) arviosta olla hyötyä.

Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi tarkoittaa tahatonta virtsan karkaamista. Vaiva voi johtua lantionpohjan lihasten heikkoudesta (ns. ponnistusinkontinenssi), pitkäaikaisesta virtsarakon ärsytyksestä (ns. pakkoinkontinenssi) tai molemmista. Virtsankarkailu yleistyy iän myötä ja on pääasiassa naisten vaiva: noin joka viides työikäinen nainen kärsii virtsankarkailusta. Virtsankarkailun aiheuttajat ja tutkimuksetVirtsankarkailu yksittäisenä tapahtumana on yleinen oire naisilla. Se voi liittyä esimerkiksi virtsatietulehdukseen tai ilmaantua myös ilman selvää syytä. Pitkäaikainen virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi voidaan jakaa naisilla oireiden perusteella ponnistusinkontinenssiin, pakkoinkontinenssiin, niiden sekamuotoon sekä ylivuotoinkontinenssiin.Ponnistusinkontinenssissa virtsa karkaa ponnistuksen yhteydessä tai paineen noustessa vatsaontelossa äkillisesti (esim. yskiessä). Tällöin lantionpohjan lihakset eivät pysty pitämään virtsaa virtsarakossa, vaan se karkaa virtsaputken kautta.Pakkoinkontinenssissa oireilun aiheuttaa pitkäaikainen virtsarakon ärsytys. Tällöin ensin ilmaantuu pakonomainen virtsaamisen tarve, minkä jälkeen virtsa karkaa. Pakkoinkontinenssiin voi liittyä virtsatietulehduksia tai aikaisempia leikkauksia virtsateiden tai sukuelinten alueella. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla vaiva voi johtua myös estrogeenin eli naissukupuolihormonin puutteesta.Sekamuotoisessa virtsankarkailussa esiintyy sekä ponnistus- että pakkoinkontinenssin oireita. Ylivuotoinkontinenssilla tarkoitetaan tilannetta, jossa virtsan kulku on estynyt ja virtsaa pääsee tippumaan vain hieman ”ylivuotona”.Työikäisillä miehillä virtsankarkailu on verrattain harvinaista. Iäkkäämmillä miehillä virtsankarkailu yleistyy ja sen taustalla voi olla mm. lantionpohjan rakenteiden heikentyminen tai eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Miehillä pakkoinkontinenssi-tyyppinen oireilu on kuitenkin yleisempää. Tällöin vaiva voi liittyä ns. yliaktiiviseen virtsarakkoon, jolloin voi lisäksi esiintyä tihentynyttä virtsaamista tai virtsaamispakkoa ilman karkailua.Lasten virtsakarkailusta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa kastelu.Virtsankarkailu on helppo tunnistaa, mutta vaivan tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin, gynekologin (naispotilaat), urologin (miespotilaat) tai geriatrin (ikäihmiset) vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat lantionpohjan lihasten tutkiminen sekä naisilla gynekologinen tutkimus ja miehillä mm. eturauhasen tunnustelu peräaukon kautta. Usein virtsankarkailua kartoitetaan erillisten oirekyselyiden avulla. Myös virtsaamispäiväkirjan pitämisestä voi olla hyötyä. Virtsatietulehdus suljetaan pois virtsanäytteellä. Joskus tarkemmista tutkimuksista, kuten virtsasuihkun paineen mittaamisesta, voi olla hyötyä.