Osuvimmat tulokset: Tiputteluvuoto

Endometrioosi tarkoittaa tilaa, jossa kohdun limakalvon tapaista kudosta esiintyy pesäkemäisinä muutoksina kohdun ulkopuolella, mm. vatsaontelon kalvoissa. Tämä aiheuttaa paikallisen ärtymysreaktion ja kipua, usein samassa rytmissä normaalin kuukautiskierron kanssa. Syytä endometrioosille ei tiedetä, mutta ilman naissukupuolihormonia eli estrogeeniä ei oireita yleensä ilmene eivätkä vaihdevuosi-iän ylittäneet naiset yleensä kärsi endometrioosista. Vaiva on yleinen hedelmällisessä iässä olevilla naisilla: siitä kärsii jossakin muodossa noin joka kymmenes. Endometrioosin oireet ja tutkiminen Endometrioosi aiheuttaa tavallista voimakkaampia kuukautiskipuja alavatsalla, jotka alkavat muutama päivä ennen kuukautisten alkua. Kipuja voi ilmaantua myös virtsatessa, ulostettaessa, yhdynnän aikana tai tärinän aiheuttamana. Myös vuotohäiriöitä, kuten ylimääräistä tiputtelevaa vuotoa, voi esiintyä (katso tarkemmin gynekologiset vuotohäiriöt). Tutkimuksissa endometrioosi on yhdistetty myös lapsettomuuteen. Endometrioosi diagnosoidaan yleislääkärin tai gynekologin tutkimuksissa. Vastaanotolla perustutkimuksiin kuuluu gynekologinen tutkimus. Lisätutkimuksena käytetään yleensä gynekologista ultraäänitutkimusta. Varmuudella endometrioosi voidaan todentaa vatsaontelon tähystystutkimuksella eli laparoskopialla. Joissakin tapauksissa (kuten leikkausta suunniteltaessa) voi lantion alueen magneettikuvaus eli MRI olla hyödyllinen.

Epäsäännölliset kuukautiset tarkoittaa poikkeavaa tai voimakkaasti vaihtelevaa kuukautiskierron kestoa. Normaalin kuukautiskierron pituutena voidaan pitää 24-35 vuorokautta. Tätä tiheämmät tai harvemmat kuukautiset tai kuukautiskiertoon liittymättömät välivuodot voidaan lukea epäsäännöllisiin kuukautisiin. Epäsäännölliset kuukautiset ajoittaisena vaivana on erittäin yleinen oire, eikä sen taustalta yleensä löydy hoidettavaa syytä. Epäsäännöllisten kuukautisten aiheuttajat ja tutkiminenEpäsäännöllisiin vuotohäiriöihin luetaan normaalia kuukautiskiertoa tiheämpi kuukautiskierto (polymenorrea), harvempi kuukautiskierto (oligomenorrea) sekä epäsäännöllinen vuoto normaalin kuukautiskierron välillä (välivuoto), keskivaiheilla (ovulaatiovuoto) tai ehkäisyn aikana (läpäisyvuoto). Vuodon lisäksi ei yleensä esiinny muita oireita. Yleensä epäsäännölliset kuukautiset liittyvät ikään ja tavallisiin elämänmuutoksiin. Murrosiässä kuukautisten alkaessa kierto voi olla pitkäänkin epäsäännöllinen. Myös tiheä kuukautiskierto on tavallinen nuorilla tytöillä ja toisaalta vaihdevuosi-ikää lähestyvillä naisilla. Lisäksi elämänmuutokset ja stressi (kuten opiskeluun liittyvät paineet), nopea laihtuminen tai voimakas liikunta voivat aiheuttaa muutoksia kuukautiskiertoon. Syömishäiriöissä kuukautiskierron muutokset ovat hyvin tavallisia. Kuukautisvuodon siirtymisen tai poisjäännin yhteydessä on aina pidettävä mielessä myös raskauden mahdollisuus. Joskus epäsäännöllisten kuukautisten taustalta voi löytyä myös kohtuun liittyvä vaiva (kuten myooma), sisäsynnytintulehdus tai munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (ns. polykystiset munasarjat). Lisäksi pitkäaikaiset yleissairaudet (kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikatoiminta tai diabetes) tai eräät lääkkeet (kuten epilepsialääkkeet) voivat aiheuttaa epäsäännöllisiä vuotohäiriöitä.Muista gynekologisista vuorohäiriöistä on kerrottu erillisessä artikkelissa gynekologiset vuotohäiriöt.Epäsäännölliset kuukautiset voi todeta itsenäisesti, mutta niiden tarkan syyn selvittäminen vaatii yleislääkärin tai gynekologin (naistentautien erikoislääkäri) vastaanoton. Kuukautisten viivästyessä tai jäädessä pois on syytä tehdä raskaustesti, jos raskauden mahdollisuus on olemassa. Vastaanotolla perustutkimuksiin kuuluu tiettyjen verikokeiden tarkistaminen (mm. keltarauhashormoni- eli prolaktiinipitoisuus ja kilpirauhasen toimintaa kartoittava TSH) ja usein myös gynekologinen tutkimus. Joskus myös emättimen kautta tehtävä ultraäänitutkimus, papa-koe tai kohdun limakalvonäyte voi olla tarpeen.