Osuvimmat tulokset: Vaikeus nähdä lähelle

Kaihi on silmän linssin eli mykiön sairaus, jossa linssin läpinäkyvyys huononee ja tästä johtuen näkökyky heikentyy. Yleisimmin kaihilla tarkoitetaan ikääntymisestä johtuvaa kaihia (harmaakaihi), jota esiintyy yli 65-vuotiaista joka kolmannella.Kaihin oireet ja tutkimuksetKaihin keskeisin oire on näkökyvyn vähittäinen heikentyminen. Ensimmäisenä oireena on usein hämäränäön huononeminen tai lukemisen vaikeutuminen. Myöhemmässä vaiheessa oireina voi esiintyä esimerkiksi värinäön heikentymistä ja värien haalistumista. Likitaitteisuus voi lisääntyä, ja tämän vuoksi lähinäkö saattaa hetkellisesti parantua (jopa lukulasit saattavat käydä tarpeettomiksi). Lähinäön parantuminen on kuitenkin väliaikaista ja taudin edetessä myös lähinäkö alkaa huonontua.Kaihin toteaminen vaatii yleislääkärin tai silmälääkärin tutkimuksen. Vastaanotolla tehtäviin perustutkimuksiin kuuluu näkökyvyn mittaaminen. Lisäksi yleislääkäri voi tähystää silmää silmälampulla eli oftalmoskoopilla ja tätä varten hän saattaa laajentaa mustuaisen käyttämällä silmätippoja. Silmälääkäri pystyy havaitsemaan myös alkavat kaihimuutokset erityisen silmämikroskoopin avulla.

Silmän etuosan rakenteet sarveiskalvo ja linssi (mykiö) taittavat silmään tulevan valon silmän takaosaan verkkokalvolle. Verkkokalvon tehtävä on muodostaa näköaistimus ja lähettää se edelleen aivoille tulkittavaksi Silmän taittovioissa eli taittovirheissä silmän etuosa taittaa valon väärin verkkokalvolle. Tästä seuraa epätarkka näkö. Yleisimmät silmän taittovirheet ovat likitaitteisuus eli likinäköisyys (näkö on epätarkka kauas katsottaessa) sekä kaukotaitteisuus (näkö on epätarkka lähelle katsottaessa). Jopa noin joka kolmas nuori aikuinen kärsii likinäköisyydestä. Kaukotaitteisuus puolestaan yleistyy 40 ikävuoden jälkeen ja on vanhuksilla hyvin yleinen. Silmien taittovirheiden aiheuttajat ja tutkiminen Silmän taittovirheitä on neljää eri tyyppiä: likitaitteisuus (myopia), kaukotaitteisuus (hyperopia), ikänäkö (presbyopia) ja hajataitteisuus (astigmatismi).  Likitaitteisuus eli likinäköisyys aiheuttaa näön epätarkkuutta kauas katsottaessa, kun taas lähelle katsominen onnistuu hyvin. Tällöin silmän etuosa taittaa valoa liian paljon ja silmä on taittovoimaan nähden ”liian pitkä”. Likinäköisyys tulee ilmi yleensä kouluiässä, jolloin esim. luokassa voi olla vaikea nähdä taululle takariviltä tai television katsominen voi olla vaikeaa normaalilta etäisyydeltä. Kaukotaitteisuus eli kaukonäkö aiheuttaa näön epätarkkuutta lähelle katsottaessa (esim. luettaessa), kun taas kauas näkee tarkasti. Tällöin silmän etuosa taittaa valoa liian vähän ja silmä on taittovoimaan nähden ”liian lyhyt”. Epätarkan näön lisäksi muita oireita voivat olla mm. päänsärky silmien alueella tai otsalla sekä silmien väsymisen tunne. Nuorella ihmisellä silmän linssi pystyy muokkautumaan tilanteeseen, mutta vanhemmiten muokkauskyky rajoittuu ja tällöin esim. kirjan tai lehden lukeminen voi olla vaikeaa ilman laseja. Ikänäkö tarkoittaa ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia linssin alueella. Linssin jäykistyminen huonontaa lähinäköä, jolloin esim. lukeminen muuttuu vaikeaksi. Vaiva yleistyy usein 45 vuoden iästä ylöspäin ja voi lisääntyä 60 vuoden ikään saakka. Hajataitteisuus tarkoittaa silmän sarveiskalvon epätasaisuutta, jolloin eri osat sarveiskalvosta taittavat valon eri tavoin verkkokalvolle. Seurauksena voi olla lukemisen vaikeutumista, ”tekstin hyppelyä” sekä päänsärkyä tai silmien väsymisen tunnetta. Silmän taittovirheiden tutkiminen tapahtuu silmälääkärin tai yleislääkärin vastaanotolla. Silmälääkärin perustutkimuksiin kuuluvat näkökyvyn mittaaminen, silmän liikkeiden ja toiminnan tutkiminen sekä silmän rakenteiden ja sisäosan tutkiminen erillisen silmämikroskoopin avulla. Usein myös silmän sisäinen paine mitataan erityisellä silmänpainemittarilla.