Osuvimmat tulokset: Kävelyvaikeus

Polven nivelrikko eli artroosi tarkoittaa tilaa, jossa polvinivelen rustopinta vaurioituu. Tämä johtaa nivelruston ohentumiseen ja lopulta osittaiseen häviämiseen. Polven nivelrikon tarkkaa syntytapaa ei tunneta, mutta sen riskiä lisäävät mm. ikääntyminen, ylipaino sekä nivelvammat. Kyse on iän myötä yleistyvästä vaivasta: alle 45-vuotiailla polvinivelrikkoa ei esiinny juuri lainkaan, mutta sen määrä lisääntyy 55 ikävuodesta alkaen. Yli 75-vuotiaista miehistä polven nivelrikkoa sairastaa jo noin 15 % ja naisista noin 30 %.Polven nivelrikon oireet ja tutkimuksetPolven nivelrikko aiheuttaa pääoireena kipua, joka tuntuu melko paikallisesti polven alueella. Joskus kipu voi säteillä myös säären yläosaan. Aluksi kipu tuntuu lähinnä polvea rasittaessa ja helpottuu levossa, mutta myöhemmässä vaiheessa myös lepokipua (esim. öisin) voi esiintyä.Muita polven nivelrikon oireita ovat mm. polven turvotus ja kävelyvaikeudet. Yön jäljiltä tai pitkän paikallaan olon jälkeen polvi saattaa tuntua myös jäykältä. Pitkälle edenneessä nivelrikossa portaiden käveleminen, seisomaan nouseminen ja jopa pukeutuminen voivat käydä vaikeiksi.Polven nivelrikko diagnosoidaan yleislääkärin, fysiatrin tai ortopedin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluvat mm. liikkumiskyvyn havainnointi (kyykistyminen ja käveleminen) sekä polven tarkempi tunnustelu (nivelen liikelaajuudet, nivelrakojen tunnustelu ja nivelsiteiden napakkuus). Lisätutkimuksena on lähes aina polven röntgenkuvaus. Joskus kyseeseen voivat tulla myös magneettikuvaus eli MRI, polven tähystys tai verikokeet muiden polvivaivoja aiheuttavien syiden poissulkemiseksi.

Katkokävely on tyypillinen alaraajojen valtimotaudin oire. Katkokävelyllä tarkoitetaan kävellessä ilmaantuvaa yleensä toisen pohkeen alueen kipua, voimattomuutta ja puutumista, joka pakottaa lopettamaan kävelemisen ja helpottuu hetki pysähtymisen jälkeen. Oireilu johtuu valtimoiden ahtautumisesta ja verenkierron heikkenemisestä. Alaraajojen valtimotauti on yksi valtimotaudin muodoista ja yleensä sitä tavataan keski-iän ylittäneillä henkilöillä. Alaraajojen valtimotaudin oireet ja tutkiminen Alaraajojen valtimotaudin tyypillisin oire on katkokävely. Oireilu ilmaantuu kävellessä, jolloin jalkojen lihakset tarvitsevat suuremman määrän happea verenkierrosta kuin levossa. Valtimon ahtautuminen heikentää verenkiertoa ja vähentää lihasten hapensaantia. Pysähtyminen helpottaa oireilua, mutta kävelyn jatkaminen tuo oireet taas esiin. Alaraajojen valtimotauti aiheuttaa usein pohkeen alueen oireita, koska pohje tarvitsee melko paljon verenkiertoa ja valtimo on normaalistikin siellä jo valmiiksi melko kapea. Myös selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa katkokävelyä, mutta tällöin oireilu esiintyy yleensä ylempänä pakaroiden tai reisien alueella. Tarkemmin selkäydinkanavan ahtaumasta on kerrottu artikkelissa spinaalistenoosi. Katkokävely ilmaantuu nopeammin kovemmassa rasituksessa kuten ylämäkeä käveltäessä. Verenkierron huononemisen vuoksi jalat voivat tuntua kylmiltä ja niitä voi paleltaa herkemmin.  Katkokävelyoireilu pahenee vain harvalla ajan myötä ja yleensä oireilu pysyy samanlaisena pitkäänkin. Joskus alaraajojen valtimotauti voi aiheuttaa äkillisiä oireita, mikäli valtimo tukkeutuu kokonaan. Tällöin oireina on usein äkillinen pohjekipu, jalan viileys, tunnottomuus ja ihon kalpeus. Alaraajojen valtimotautia epäiltäessä lääkäri tunnustelee jalkojen pulssit. Tarkempaa tietoa jalkojen valtimoista saadaan ns. doppler-ultraäänitutkimuksella, jossa verrataan nilkkojen ja olkavarsien verenkiertoa ja verenpaineita. Myös kuvantamisia, kuten magneetti- tai tietokonekuvantamisia varjoaineen kanssa, voidaan käyttää.