Osuvimmat tulokset: Lihasoireet
Kaikki
- J
- S
-
Suonenveto
Suonenveto tarkoittaa äkillisesti alkavaa lihaksen supistusta eli kramppia. Se kestää yleensä muutamasta sekunnista noin minuuttiin, ja ilmaantuu tavallisimmin öisin. Suonenveto sijaitsee yleisimmin pohkeessa, mutta voi ilmaantua myös mm. takareiteen tai jalkaterään. Suonenveto voi syntyä kovemman rasituksen jälkeen tai mm. suolojen (kuten natriumin) vajeen vuoksi. Kyse on vaarattomasta, mutta joskus kiusallisesta vaivasta, joka yleistyy iän myötä: eläkeikäisistä suonenvedosta kärsii ajoittain jopa joka kolmas.Suonenvedon aiheuttajat ja tutkiminenSuonenvedossa lihas supistuu eli kramppaa äkillisesti. Tämä aiheuttaa kivun lihakseen. Lihas myös tuntuu kovalta suonenvedon aikana. Tyypillisimmin suonenveto iskee pohkeeseen, mutta se voi ilmaantua myös mm. takareiteen tai jalkaterän alueelle. Joskus harvoin suonenveto voi esiintyä esimerkiksi kädessä tai muualla kehossa. Suonenvedot vaivaavat yleisimmin öisin.Suonenveto kestää yleensä muutamasta sekunnista kymmeniin sekunteihin, mutta voi joskus pitkittyä jopa muutamiin minuutteihin. Krampin jälkeen kipu hellittää nopeasti, mutta pitkän krampin jäljiltä lihas voi tuntua hellältä jopa parin päivän ajan.Yleensä suonenvedolle ei löydy selittävää syytä. Tutkimusten mukaan suolatasapainon häiriöt, nesteenpoistolääkkeiden käyttö ja jalkojen turvotus saattavat kuitenkin altistaa suonenvedoille. Lääkärin tutkimuksiin kuuluvat kramppaavien lihasten perustarkastus sekä varsinkin jalkojen tarkempi tutkiminen mm. turvotusten, hermojen toiminnan sekä verenkierron osalta. Yleensä otetaan myös muutamia verikokeita, kuten suolojen (esim. natrium, kalium ja kalsium) pitoisuuksien mittaaminen. -
Jalan toimintahäiriö
Jalan toimintahäiriö eli halvaus tarkoittaa alaraajan voimattomuutta, tunnottomuutta tai kömpelyyttä. Oire alkaa yleensä vähitellen, mutta voi joissain tapauksissa ilmaantua myös äkillisesti. Alaraajan toimintahäiriön yleisin syy on alaselän välilevypullistuma ja sen aiheuttama iskiasoire, mutta myös muut ääreishermojen pinnetilat tai mm. aivoinfarkti tai aivoverenvuoto voivat aiheuttaa jalan tunnottomuutta tai kömpelyyttä. Jalan toimintahäiriö eli halvaus - aiheuttajat ja tutkiminenJalan toimintahäiriö eli halvaus aiheuttaa mm. alaraajan voimattomuutta, tuntohäiriöitä ja kömpelyyttä. Muut oireet riippuvat vaivan taustalla olevasta sairaudesta.Yleisin alaraajan toimintahäiriön aiheuttaja on selkärangan välilevypullistuma ja sen aiheuttama iskiashermon pinnetila. Vaivalle on tyypillistä alaselkään paikallistuva kipu, joka voi myös säteillä pakaraa pitkin jalkaan - joskus jopa varpaisiin saakka. Jalan lihasten heikkous, virtsaamiskyvyttömyys tai ulosteen pidättämisen vaikeus kertovat vakavammasta hermon puristuksesta. Tällöin on hyvä hakeutua heti lääkäriin. Mikäli iskiasoireiluun liittyy erityisesti pakaran seudun kipua, voi kysessä olla myös piriformis-syndrooma.Myös muut ääreishermojen pinnetilat voivat aiheuttaa jalan toimintahäiriöitä. Pohkeessa kulkeva peroneushermo (peroneus communis) voi jäädä pinteeseen pitkään kyykkyasennossa työskenneltäessä tai kovalla alustalla maatessa. Myös runsas alkoholin käyttö altistaa vaivalle. Oireena on jalkaterän "läpsyminen" kävellessä ja nilkan taivutuksen voimattomuus. Tunnottomuutta voi esiintyä nilkan ja jalkaterän ulkosyrjällä. Nivusjänteen ali kulkeva cutaneus lateralis -niminen tuntohermo voi jäädä pinteeseen nopeista painonmuutoksista tai raskaudesta johtuen. Tällöin oireena on polttava kipu ja puutuminen noin kämmenenkokoisella alueella reiden etu-sivupuolella.Äkillisen, toispuoleisen alaraajahalvauksen syynä voi olla myös aivohalvaus (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Tällöin muina oireina esiintyy mm. samanpuoleinen käden toimintahäiriö, puhumisen vaikeutta, suupielen vinoutta tai roikkumista, huimausta tai näköhäiriöitä. Myös päänsärkyä tai oksentelua voi esiintyä. Erittäin harvinainen toispuoleisen lihasheikkouden syy on myös ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi.Jalan toimintahäiriö tulee aina tutkia lääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluvat alaraajan voimien, tunnon ja refleksien tutkiminen sekä selän perustutkimus. Tarkemmat tutkimukset riippuvat vaivan aiheuttajasta. Ääreishermojen pinnetiloja tutkitaan yleensä hermoratatutkimuksella (ENMG- eli hermoratatutkimus). Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon tutkimuksista on kerrottu omassa artikkelissa aivoinfarkti ja aivoverenvuoto.