Osuvimmat tulokset: Tapaturma

Aivotärähdys tarkoittaa lieväasteista aivojen toimintahäiriötä. Se syntyy yleensä joko suorasta iskusta päähän tai iskun aiheuttamasta kiihtyvyyden muutoksesta. Aivotärähdyksen yleisimmät aiheuttajat ovat erilaisia tapaturmia, kuten kaatumisia ja putoamisia. Aivotärähdyksen oireet ja tutkiminenLieväkin aivotärähdys tarkoittaa aivojen vammaa, joskin vähäistä. Aivotärähdyksen yleisimpiä oireita ovat päänsärky, satunnainen oksentelu ja pahoinvointi, huimaus, väsymys sekä muistin epävarmuus. Aivotärähdykseen ei kuitenkaan liity tajuttomuutta, yli 10 minuutin muistinmenetystä tai kouristuksia, ja mahdollinen päänsärky on lievää sekä oksentelu satunnaista. Päänsärky, pahoinvointi tai huimaus voivat kestää joitakin päiviä, mutta toipuminen on lopulta täydellistä eikä jälkivaivoja jää.Jos iskun saaneella henkilöllä on lyhytkin tajuttomuus, muistin menetys tai jokin hermoston oire (kuten halvaus tai tuntopuutos), kyse voi olla aivovammasta. Varsinaisen aivovamman oireista ja hoidosta on kerrottu erillisessä artikkelissa aivovamma.Yleislääkäri voi todeta aivotärähdyksen henkilölle suoritettavan perustutkimuksen avulla, johon kuuluvat mm. aivohermojen, tasapainon ja silmän mustuaisten tutkiminen. Aivotärähdyksen toteamisessa ei yleensä käytetä kuvantamistutkimuksia tai laboratoriokokeita.

Palovamma tarkoittaa ihon tai syvempien kudosten vaurioitumista lämmön, säteilyn tai syövyttävien aineiden vaikutuksesta. Vaurion vakavuuteen vaikuttavat aiheuttajan voimakkuus (esim. lämpötila) sekä altistumisen kesto. Tyypillinen palovamman aiheuttaja on kuuma vesi, mutta myös mm. aurinko voi polttaa ihoa ja aiheuttaa palovamman. Lievät palovammat ovat melko yleisiä, vakavammat taas melko harvinaisia.Palovamman oireet ja tutkimuksetPalovammat on perinteisesti totuttu jakamaan syvyyden ja vakavuuden perusteella kolmeen eri asteeseen. Käytännön kannalta luokittelu pinnallisiin ja syviin palovammoihin on kuitenkin toimiva.Pinnallinen palovamma (1. asteen vammat ja suurin osa 2. asteen vammoista) aiheuttaa ihon kipua ja punoitusta. Ihon tunto on kuitenkin säilynyt, haavapinta on kostea ja se kalpenee painettaessa (ns. kapillaarireaktio). Myös rakkuloita voi esiintyä, mutta ne ilmaantuvat tavallisesti vasta usean tunnin kuluttua vammasta. Pinnallinen palovamma parantuu yleensä itsestään viikon kuluessa, eikä se jätä arpia.Syvä palovamma (syvemmät 2. asteen ja kaikki 3. asteen vammat) vaurioittaa ihon kaikkia kerroksia ja vauriot voivat ulottua myös syvempiin kerroksiin. Tällöin vamma-alueen tunto on alentunut tai kokonaan poissa. Kipua voi kuitenkin esiintyä vamma-alueen reunaosissa. Alueelle voi myös kehittyä nopeasti nesterakkuloita. Lisäksi vaurioitunut iho on usein harmaa tai tumma ja pinnaltaan kuiva. Syvien palovammojen paraneminen kestää kauan ja vaatii aina lääkärin hoitoa, usein myös ihosiirteitä.Palovamman laajuutta arvioidaan vamma-alueen osuutena koko kehon pinta-alasta: kämmen vastaa 1 %, yläraaja ja pää 9 % , alaraaja 18 % ja ylävartalo 36 % ihon kokonaispinta-alasta. Yli 10 % laajuiset palovammat sekä kaikki syvät palovammat vaativat aina erikoishoitoa.Lääkärin tutkimukset ja hoitotoimet riippuvat palovamman laajuudesta ja tilanteen vakavuudesta. Lievemmissä palovammoissa lääkäri arvioi palovamman syvyyttä ja laajuutta mm. ihotuntoa sekä verenkierron tilaa tutkimalla. Jos kyseessä on esim. onnettomuuden aiheuttama laajempi palovamma, keskittyvät lääkärin toimenpiteet elintoimintojen (kuten hengityksen) turvaamiseen.