Osuvimmat tulokset: Näköhäiriö

Migreeni määritellään kohtaukselliseksi päänsäryksi, jonka tarkkaa syntymekanismia ei toistaiseksi tunneta. Alttius migreeniin on osittain perinnöllistä. Migreeniä esiintyy noin 15 prosentilla naisista ja 5 prosentilla miehistä.Migreenin oireet ja tutkiminenMigreeni aiheuttaa päänsärkyä, joka on useimmiten melko voimakasta, sykkivää ja ainakin aluksi toispuoleista. Särky voi sijaita eri puolilla päätä, esimerkiksi ohimoilla tai takaraivolla. Päänsäryn lisäksi voi esiintyä ruokahaluttomuutta, pahoinvointia sekä oksentamista. Yleensä henkilö haluaa migreenikohtauksen aikana olla paikallaan, ja kirkkaat valot voivat tuntua häiritseviltä.Noin 15 %:lla migreeniä sairastavista on esioireita (auraoireet) ennen varsinaista päänsärkyä: erilaisia näköhäiriöitä (sahalaitakuvio tai värisevä näköpuutos), ohimeneviä puheen ongelmia tai tuntopuutoksia. Joillakin voi esiintyä myös makeanhimoa, haukottelua tai väsymystä ennen varsinaista kohtausta.Migreenin toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Perustutkimukseen kuuluvat henkilön tarkan haastattelun lisäksi vastaanotolla tehtävä aivohermojen tutkimus (ns. neurologinen tutkimus). Verikokeilla tai kuvantamistutkimuksilla ei ole yleensä roolia migreenin toteamisessa. Joskus ne voivat kuitenkin olla lääkärin harkinnan mukaisesti tarpeen, mikäli halutaan sulkea pois muiden päänsärkyä aiheuttavien sairauksien mahdollisuus.

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto (aivohalvaus) tarkoittavat aivojen verenkierron häiriötilaa, jonka seurauksena aivoihin kehittyy hapenpuutetta ja siitä johtuvaa normaalin aivokudoksen tuhoutumista. Suurin osa aivohalvauksista johtuu aivoverisuonen tukkeutumisesta eli aivoinfarktista, mutta syynä voi olla myös aivoverenvuoto eli verisuonen puhkeaminen. Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon saa vuosittain noin 250 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti. Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon oireet ja tutkiminen Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat tois- tai molemminpuolinen yläraajahalvaus, alaraajan toimintahäiriöt (kuten jalan tunnottomuus ja voimattomuus) ja puhumisen vaikeus. Lisäksi voi esiintyä suupielen vinoutta tai roikkumista, huimausta tai näköhäiriöitä. Oireet alkavat tyypillisesti muutamassa minuutissa. Aivoinfarktiin ei yleensä liity päänsärkyä. Aivoverenvuodon oireet alkavat tavallisesti hitaammin. Oireet ovat osittain aivoinfarktin kaltaisia: voi esiintyä raajojen tunnottomuutta ja kömpelyyttä, tajunnan tason heikkenemistä, huimausta ja oksentelua. Aivoverenvuotoon liittyy usein lisäksi päänsärkyä. Aivohalvauksen tutkiminen tapahtuu sairaalaoloissa. Tutkimuksista vastaa yleensä neurologi eli hermoston toimintaan erikoistunut lääkäri. Pään kuvantaminen on keskeisessä roolissa: aivoinfarkti tai aivoverenvuoto todetaan joko tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella.