Osuvimmat tulokset: Lihasoireet

Suonenveto tarkoittaa äkillisesti alkavaa lihaksen supistusta eli kramppia. Se kestää yleensä muutamasta sekunnista noin minuuttiin, ja ilmaantuu tavallisimmin öisin. Suonenveto sijaitsee yleisimmin pohkeessa, mutta voi ilmaantua myös mm. takareiteen tai jalkaterään. Suonenveto voi syntyä kovemman rasituksen jälkeen tai mm. suolojen (kuten natriumin) vajeen vuoksi. Kyse on vaarattomasta, mutta joskus kiusallisesta vaivasta, joka yleistyy iän myötä: eläkeikäisistä suonenvedosta kärsii ajoittain jopa joka kolmas.Suonenvedon aiheuttajat ja tutkiminenSuonenvedossa lihas supistuu eli kramppaa äkillisesti. Tämä aiheuttaa kivun lihakseen. Lihas myös tuntuu kovalta suonenvedon aikana. Tyypillisimmin suonenveto iskee pohkeeseen, mutta se voi ilmaantua myös mm. takareiteen tai jalkaterän alueelle. Joskus harvoin suonenveto voi esiintyä esimerkiksi kädessä tai muualla kehossa. Suonenvedot vaivaavat yleisimmin öisin.Suonenveto kestää yleensä muutamasta sekunnista kymmeniin sekunteihin, mutta voi joskus pitkittyä jopa muutamiin minuutteihin. Krampin jälkeen kipu hellittää nopeasti, mutta pitkän krampin jäljiltä lihas voi tuntua hellältä jopa parin päivän ajan.Yleensä suonenvedolle ei löydy selittävää syytä. Tutkimusten mukaan suolatasapainon häiriöt, nesteenpoistolääkkeiden käyttö ja jalkojen turvotus saattavat kuitenkin altistaa suonenvedoille. Lääkärin tutkimuksiin kuuluvat kramppaavien lihasten perustarkastus sekä varsinkin jalkojen tarkempi tutkiminen mm. turvotusten, hermojen toiminnan sekä verenkierron osalta. Yleensä otetaan myös muutamia verikokeita, kuten suolojen (esim. natrium, kalium ja kalsium) pitoisuuksien mittaaminen.

Käden toimintahäiriö eli halvaus tarkoittaa yläraajan voimattomuutta, tunnottomuutta tai kömpelyyttä. Oire alkaa yleensä äkillisesti, mutta voi joskus syntyä myös vähitellen. Yläraajan äkillisen toimintahäiriön yleisin syy on aivoinfarkti tai aivoverenvuoto, mutta myös ääreishermoston pinnetilat voivat aiheuttaa käden tunnottomuutta tai kömpelyyttä. Käden toimintahäiriö eli halvaus - aiheuttajat ja tutkimuksetKäden toimintahäiriö aiheuttaa yläraajan voimattomuutta, tuntohäiriöitä ja kömpelyyttä. Muut oireet riippuvat vaivan taustalla olevasta sairaudesta.Yleisin äkillisen, toispuoleisen yläraajahalvauksen aiheuttaja on aivohalvaus eli aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Tällöin muina oireina esiintyy mm. samanpuoleisen jalan toimintahäiriöitä, puhumisen vaikeutta, suupielen vinoutta tai roikkumista, huimausta tai näköhäiriöitä. Myös päänsärkyä tai oksentelua voi esiintyä. Erittäin harvinainen toispuoleisen lihasheikkouden syy on myös ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi.Kaularangan välilevyn pullistuma voi painaa yläraajan hermoja ja aiheuttaa käden toimintahäiriötä. Tällöin halvausoireisiin liittyy aina kuitenkin myös niskakipua. Erilaiset ääreishermojen pinnetilat voivat myös aiheuttaa käden toimintahäiriöitä. Niistä tavallisin on rannekanavaoireyhtymä, johon voi liittyä mm. peukalon, etu- ja keskisormen puutumista varsinkin öisin sekä puristusvoiman heikentymistä. Kyynärpään uurteessa kulkeva kyynärhermo voi joutua pinteeseen esim. pitkäaikaisen kyynärpäähän nojaamisen tai polkupyörällä ajamisen (ranteisiin nojaaminen) seurauksena. Tällöin oireina on nimettömän ja pikkurillin puutumista ja sormien saksiliikkeen heikkenemistä.Värttinähermon pinne syntyy tyypillisesti olkavarren seutuun. Sen aiheuttaa tavallisesti käden roikkuminen sängynreunan yli nukkuessa tai toisen henkilön olkavartta vasten nojaava pää. Tällöin ranteen ja sormien suoristaminen ei onnistu normaalisti.Käden toimintahäiriö tulee aina tutkia lääkärin vastaanotolla. Perustutkimukseen kuuluvat yläraajan voimien, tunnon sekä refleksien tutkiminen käden toimintahäiriötä epäiltäessä. Tarkemmat tutkimukset riippuvat vaivan aiheuttajasta. Ääreishermojen pinnetiloja tutkitaan yleensä hermoratatutkimuksella (ENMG- eli hermoratatutkimus). Aivohalvauksen tutkimuksista on kerrottu omassa artikkelissa aivoinfarkti ja aivoverenvuoto.