Osuvimmat tulokset: Jäykkyys

Jännitysniska tarkoittaa niskan ja hartioiden seudun lihasten jännitystilaa. Yleensä jännitysniskan taustalta löytyy joko fyysisiä syitä (mm. poikkeava niskan alueen rasitus, pitkäkestoinen istumatyö) tai henkisiä tekijöitä (mm. stressi). Niska-hartiaseudun kipu on hyvin yleistä: noin kolme kymmenestä suomalaisesta kokee tämänkaltaista kipua jopa kuukausittain. Jännitysniska onkin yleisin niska-hartiaseudun alueen vaiva.Jännitysniskan oireet ja tutkiminenJännitysniska aiheuttaa yleensä kipua niskan ja hartioiden seutuun. Kipu voi säteillä myös alemmas selkään tai aina takaraivoon ja päähän saakka. Usein jännitysniskaan liittyykin jännityspäänsärky. Pään liikkeet saattavat rajoittua lihasten jäykkyyden takia.Joskus jännitysniskaan voi liittyä heittävää huimauksen tunnetta. Säteilykipu käteen saakka ei ole tyypillistä jännitysniskaoireilussa, mutta pientä puutumista tai pistelyn tunnetta käsissä voi esiintyä.Jännitysniskan perimmäinen syy voi joskus löytyä myös purentaan liittyvistä ongelmista (katso erillinen artikkeli purentavaivat)Yleensä lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat niskan ja hartioiden seudun lihasten tunnustelu ja pään liikkeiden tutkiminen jännitysniskaoireilun yhteydessä. Tarvittaessa lääkäri voi tutkia käsien hermojen toimintaa erilaisilla testeillä (mm. jänneheijasteet eli refleksit sekä käsien tunto). Kaularangan rakenteellisia syitä epäiltäessä voi lisätutkimuksista kyseeseen tulla mm. yläraajan ENMG- eli hermoratatutkimus, kaulan alueen röntgenkuvaus tai magneettikuvaus eli MRI.

Kaularangan kulumat tarkoittavat muutoksia kaularangan luisissa nikamissa ja välilevyissä. Sen perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä. Nikamiin voi muodostua epätasaisuutta ja samalla nikamien välissä oleva välilevy madaltuu ja nikamien välinen liike vähentyy. Tällöin myös käsiin kulkevat hermot voivat ahtautua, jolloin vaivan nimenä on kaularankaoireyhtymä. Kyseessä on iän myötä lisääntyvä vaiva; yli 65-vuotiasta suurimmalla osalla voidaan röntgenkuvassa todeta alkavaa kaularangan rappeumaa. Suurimmalla osalla kulumamuutokset ovat kuitenkin oireettomia. Kaularangan kulumat ja kaularankaoireyhtymä - oireet ja tutkimuksetKaularangan kulumat aiheuttavat pään liikkeiden rajoittumista sekä niskoista kuuluvaa kivutonta ritinää tai rutinaa. Joskus voi esiintyä myös paikallista niskakipua. On kuitenkin huomattava, että samanlaisia oireita voi aiheuttaa myös hyvänlaatuinen ja ohimenevä lihasperäinen jännitysniska, johon ei liity kaularangan kulumamuutoksia.Kaularankaoireyhtymä tarkoittaa vaivaa, jossa kaularangan kulumat aiheuttavat ahtautta käsiin kulkevien hermojen kulkureitillä. Tällöin voi esiintyä koko yläraajaan tai tietylle käden alueelle säteilevää kipua, puutumista tai pistelyä. Hankalimmillaan myös käden lihasvoimat saattavat heiketä. Oireiden sijainti yläraajassa riippuu ahtauman sijainnista kaularangassa. Kaularankaoireyhtymä kehittyy yleensä vähitellen; kaularangan välilevyn pullistuma sen sijaan aiheuttaa äkillisesti alkavia säteilyoireita. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat niska-hartiaseudun tunnustelu sekä kaularangan liikkeiden tutkiminen. Tarvittaessa lääkäri voi tutkia myös yläraajojen tuntoa, lihasvoimia sekä jänneheijasteita eli refleksejä. Reilut kaularangan kulumat ja ahtaumat näkyvät röntgenkuvassa, mutta tarkemmin kaularangan rakenteista saadaan tietoa magneettikuvauksella. Lisäksi hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus) voidaan tutkia käden hermojen tilaa ja toimintaa.