Osuvimmat tulokset: Punoitus

Kihti tarkoittaa elimistön suurentunutta uraattipitoisuutta ja siitä johtuvia oireita. Ihmisen elimistö muodostaa uraattia eli virtsahappoa puriini-nimisestä aineesta. Puriinia sisältävät lukuisat eri ruoka-aineet. Suurentunut uraattipitoisuus veressä voi saada aikaan uraatin kiteytymisen niveliin (tavallisesti isovarpaan tyviniveleen) ja laukaista voimakkaan niveltulehduksen eli kihtikohtauksen. Kihdistä kärsii vuosittain noin 1000-2000 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti. Suurin osa kihtiä sairastavista on miehiä.Kihdin oireet ja tutkiminenTyypillinen kihtikohtaus on yleensä helppo tunnistaa. Oireet alkavat tavallisesti yöllä, ja kohtausta on edeltänyt runsaasti puriineja sisältäneen ruoan syöminen (katso ennaltaehkäisy), alkoholin juominen, kylmälle altistuminen tai nivelen poikkeava rasitus.Tyypillisin paikka kihdille on isovarpaan tyvinivel, mutta kihti voi aiheuttaa oireita myös mm. polvessa tai nilkassa. Nivel punoittaa ja turpoaa sekä on hyvin kosketusarka ja kipeä (jopa sängynpeitto aiheuttaa kovaa kosketusarkuutta). Myös lievää kuumetta voi esiintyä. Oireet kehittyvät yleensä nopeasti ja kestävät joitakin päiviä.Joskus kihti saattaa jäädä pitkäaikaiseksi. Tällöin tulehtunut nivel saattaa oireilla kihtikohtausten välissäkin – tosin yleensä lievempänä. Pitkäaikaista kihtiä voidaan välttää asianmukaisella kihtikohtausten hoidolla.Lääkäri tutkii kihtiä epäiltäessä kipeän nivelen sekä mahdollisesti myös muut nivelet. Verestä voidaan tutkia uraattipitoisuus ja mm. tulehdusarvo eli CRP. On kuitenkin huomautettava, että vaikka veren uraatti on yleensä kohonnut kihtikohtauksen aikana tai sen jälkeen, joskus uraattipitoisuus voi tulehduksen aikana olla myös normaali. Varmuudella kihti voidaankin todeta vain ottamalla oireilevasta nivelestä neulalla nivelnestenäyte, josta voidaan havaita uraattikiteitä. Joskus myös röntgenkuvasta voi olla hyötyä.

Pinnallinen laskimotulehdus tarkoittaa yleensä jaloissa esiintyvää pinnallisen laskimon pientä tukosta ja tästä aiheutuvaa ärsytysperäistä tulehdustyyppistä reaktiota. Tila on hyvin harvoin varsinainen bakteerin aiheuttama tulehdus. Vaivalle altistavat pitkäaikainen laskimoiden vajaatoiminta ja suonikohjut, hyytymishäiriöt sekä pinnallinen iskuvamma. Vaiva on vaarattomampi ja yleisempi kuin syvä laskimotukos.Pinnallisen laskimotulehduksen oireet ja toteaminenPinnallinen laskimotulehdus eli tromboflebiitti aiheuttaa usein oirealueelle tyypillisiä ärsytysperäisen tulehduksen oireita, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja melko pienelle alueelle ilmaantuvaa turvotusta. Oireileva laskimokohta voi olla aristava ja kovemman tuntuinen. Etenkin laajempiin laskimotulehduksiin voi liittyä kuumeilua.Oireilu voi kestää kolmesta neljään viikkoa, mutta kovempi kohta laskimossa voi tuntua jopa kuukausia. Yleisimmin laskimotulehdus syntyy jalkoihin, mutta se voi ilmaantua myös muualle kehoon kuten kaulalle tai käsiin.Pinnallinen laskimotulehdus on sitä vaarattomampi mitä pienemmällä alueella se on. Laajemmat (halkaisijaltaan yli 5 cm) ja ylempänä eli lähempänä nivusta olevat laskimotulehdukset voivat olla haitallisempia, koska ne voivat johtaa joskus syvään laskimotukokseen tai vielä harvemmin keuhkoveritulppaan.Lievän pinnallisen laskimotulehduksen voi todeta itsekin yllämainittujen oireiden avulla. Epävarmassa tilanteessa lääkärin perustutkimus riittää yleensä vaivan toteamiseen. Laajemmissa ja etenkin polven yläpuolisissa tulehduksissa syvä laskimotukos voidaan sulkea pois laskimoiden ultraäänitutkimuksella. Verikokeista ei ole hyötyä pinnallisen laskimotulehduksen ja syvän laskimotukoksen erottelussa.