Osuvimmat tulokset: Tajunnan hämärtyminen

Epilepsia tarkoittaa tilaa, jossa aivojen sähköinen toiminta häiriintyy. Sen yleisimpiä syitä ovat mm. aivovamma sekä synnytykseen liittynyt hapenpuute, mutta suurimmassa osassa tapauksista syy jää tuntemattomaksi. Arviolta 4-5 prosenttia väestöstä sairastuu varsinaiseen epilepsiaan, mutta yksittäisen epilepsiakohtauksen kokee elämänsä aikana lähes joka kymmenes.Epilepsian oireet ja tutkimuksetEpilepsia voidaan jakaa paikallisalkuiseen ja yleistyneeseen muotoon. Paikallisalkuisessa muodossa toiminnot ikään kuin "pysähtyvät", tajunta voi hämärtyä, raajoissa voi esiintyä pientä nykimistä tai käytös voi olla poikkeavaa. Kohtauksen saanut ei tällöin reagoi esimerkiksi puhutteluun. Ennen kohtausta voi ilmaantua ennakkotuntemuksia, kuten näkö-, kuulo- tai makuharhoja. Useimmiten paikallisalkuiset kohtaukset kestävät joitakin minuutteja.Yleistyneessä muodossa pääoireina ovat äkillinen tajunnan menetys sekä voimakkaat vartalon ja raajojen kouristukset. Lisäksi potilas voi purra kieleensä ja virtsata tai ulostaa alleen. Itse kohtaus kestää yleensä joitakin minuutteja, mutta olo voi olla tämän jälkeen sekava tai väsynyt jopa tuntien ajan.Alle kouluikäisillä lapsilla voi esiintyä kuumekouristuksia, eli kuumeen aikana ilmaantuvaa tajunnantason laskua, kouristelua tai velttoutta. Kuumekouristuksilla ei kuitenkaan ole yhteyttä epilepsiaan. Epilepsian toteaminen vaatii neurologin eli neurologian erikoislääkärin tutkimuksen. Ensivaiheen tutkimuksiin kuuluvat mm. pään ja aivojen kuvantaminen (katso tarkemmin magneettikuvaus eli MRI) sekä verikokeet. Aivosähkökäyrä eli EEG tehdään yleensä ei-kiireellisenä.

Pyörtyminen tarkoittaa hetkellistä tajunnan häiriötä, jossa lihasten jänteys hetkellisesti häviää. Tämä johtaa usein kaatumiseen tai lysähtämiseen. Pyörtyminen on seurausta aivojen hetkellisestä riittämättömästä hapensaannista. Pyörtyminen on hyvin tavallinen oire, jolle on useita eri syitä. Kyse voi olla joko niin sanotusta tavallisesta pyörtymisestä tai sen voi aiheuttaa jokin muu sairaus tai tila, jota on syytä selvitellä tarkemmin.Pyörtyminen, oireet ja tutkimuksetNormaali eli tavallinen pyörtyminen (ns. vasovagaalinen synkopee) on hyvin yleinen oire. Ennen pyörtymistä tulee niin sanottuja ennakoivia oireita, kuten pyörryttävää tai huimaavaa oloa, pahoinvointia, silmien sumenemista, näön hämärtymistä tai kalpeutta. Pyörtyminen kestää vain hetken, enimmillään pari minuuttia. Pyörtymisen jälkeen tajunta palautuu nopeasti normaaliksi, vaikka väsymystä voikin esiintyä. Henkilö voi muistaa oireet ja tuntemukset ennen pyörtymistä, mutta itse pyörtymistä ei. Pyörtymiselle altistavat pitkään paikallaan seisominen, voimakas tunnereaktio kuten kipu tai pahoinvointi ja oksentelu. Myös ortostaattinen hypotensio eli verenpaineen normaali väliaikainen aleneminen makuuasennosta äkillisesti pystyyn noustessa voi aiheuttaa pyörtymisen.Muut syyt pyörtymisen taustalla ovat usein vakavampia. Oleellinen ero muiden syiden aiheuttamassa pyörtymisessä tavalliseen pyörtymiseen verrattuna on ennakoivien oireiden puuttuminen: Tajunnanmenetys tapahtuu yhtäkkisesti ilman ennakoivia merkkejä. Pyörtymisen voivat aiheuttaa erilaiset sydänperäiset syyt, kuten rytmihäiriöt, sekä neurologiset syyt, kuten epilepsia. Sydänperäinen pyörtyminen voi tulla rasituksen aikana ja sitä voivat edeltää erilaiset rintatuntemukset tai rintakipu. Epilepsiakohtauksessa tajunnanmenetykseen voi liittyä kouristuksia. Jos pyörtymisen ja tajunnanhäiriön syy on epäselvä, tehdään tutkimuksia pyörtymisen aiheuttajan selvittämiseksi. Tavalliseen pyörtymiseen kuuluu ennakoivia oireita, joita lääkäri selvittää kyselemällä. Perustutkimuksiin kuuluvat tällöin muun muassa verenpaineen mittaus ja neurologinen tutkimus. Myös sydänfilmi eli EKG ja perusverikokeet voivat auttaa, kun taas joissakin tilanteissa tarkemmat kuvantamistutkimukset voivat olla tarpeen. EKG-rekisteröinti tai rasitus-EKG voi olla tarpeen myöhemmässä vaiheessa, mikäli alkuvaiheen tutkimuksista huolimatta pyörtymisen syy jää epäselväksi.