Osuvimmat tulokset: Kohonnut verenpaine

Kohonnut eli korkea verenpaine määritetään tilaksi, jossa systolinen eli yläverenpaine on yli 140 tai diastolinen eli alaverenpaine yli 90 elohopeamillimetriä (mmHg). Verenpainetauti on kyseessä, kun verenpaine on pysyvästi koholla. Kohonnut verenpaine on hyvin yleistä: siitä kärsii työikäisistä miehistä noin puolet ja naisistakin kolmasosa. Verenpainetaudin oireet ja tutkiminenIhmisen elimistö voi tottua korkeisiinkin verenpaineisiin, jos verenpaine on kohonnut pitkän ajan kuluessa. Tämän vuoksi verenpainetauti voi olla pettävän vähäoireinen. Hyvin korkeat verenpaineet, kuten yläverenpaine yli 200 tai alaverenpaine yli 130, voivat kuitenkin aiheuttaa mm. päänsärkyä tai huimausta.Pitkään koholla ollut verenpaine altistaa muille sairauksille, kuten sydänsairauksille (katso sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta) ja aivohalvaukselle (katso aivoinfarkti ja aivoverenvuoto), ja tätä kautta myös näiden aiheuttamille oireille. Verenpainetauti todetaan lääkärin vastaanotolla. Lääkärin yleistutkimukseen kuuluu mm. verenpaineen mittaaminen olkavarresta ja sydämen kuuntelu stetoskoopilla. Verenpaine tulisi mitata rauhallisessa tilanteessa, istuvassa asennossa ja tuloksena käytetään kahden mittauksen keskiarvoa. On myös tärkeää saada tietoa verenpainetasosta pidemmällä aikavälillä, jolloin henkilön itsensä suorittamat säännölliset kotimittaukset ovat avainasemassa.Henkilön kokonaistilannetta arvioitaessa mitataan usein myös muita valtimotaudin riskitekijöitä, joita ovat mm. koholla oleva kolesteroliarvo, tupakointi sekä diabetes eli sokeritauti. Verikokeita käytetään myös muiden kohonnutta verenpainetta aiheuttavien sairauksien poissulkemiseen. Sydämen tilaa voidaan tutkia sydänfilmin (EKG) avulla.

Uniapnea tarkoittaa toistuvia, yli 10 sekunnin hengityskatkoksia unen aikana. Vaiva johtuu ylähengitysteiden ahtautumisesta nukuttaessa. Uniapneasta kärsii noin 4 000 miestä ja 2 000 naista / 100 000 suomalaista kohti.Uniapnean oireet ja tutkiminenUniapnea aiheuttaa katkeilevaa kuorsausta ja unenaikaisia hengityskatkoksia. Lisäksi esiintyy suun kuivumista, tihentynyttä yöllistä virtsaamistarvetta sekä yöhikoilua. Hengityskatkosten vuoksi unen laatu heikkenee ja uni jää katkonaiseksi. Tämä aiheuttaa lähes aina päiväväsymystä ja verenpaineen nousua, mutta usein myös muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia sekä jopa pakonomaista nukahtelutaipumusta päivisin.Yöunen häiriintyminen (katso unettomuus) pitempiaikaisesti lisää mm. sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin, diabeteksen sekä tapaturmien riskiä.Uniapnean tutkimisesta vastaavat yleislääkäreiden lisäksi KNK-lääkärit (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri) ja keuhkolääkärit. Perustutkimukseen uniapneaa epäiltäessä kuuluu nenänielun rakenteen sekä suun tarkastelu. Tarvittaessa voidaan ottaa laboratoriokokeita (kuten veren hemoglobiini) ja sydänfilmi eli EKG muiden väsymystä ja hengityskatkoksia aiheuttavien syiden poissulkemista varten. Uniapnean tarkka diagnosointi tapahtuu unirekisteröintiä käyttämällä.