Osuvimmat tulokset: Harhaluulot

Skitsofrenia eli jakomielitauti on vakava psykiatrinen sairaus, johon liittyy vääristymiä ajattelussa (harhaluuloja) ja havaitsemisessa (aistiharhoja). Vuosittain skitsofreniaan sairastuu noin 200 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti - tavallisimmin sairastuvat ovat nuoria aikuisia.Skitsofrenian oireet ja tutkiminenSkitsofrenia aiheuttaa usein ennakko-oireita, jotka voivat ilmaantua jopa muutama vuosi ennen varsinaista sairastumista. Ennakko-oireita ovat mm. masentuneisuus, keskittymisvaikeudet, eristäytyminen, unihäiriöt, lyhytaikaiset aistiharhat tai harhaluulot. Jos oireita on havaittavissa, on hyvä hakeutua lääkäriin tutkittavaksi, koska hoidon aloittaminen tässä vaiheessa saattaa estää tai viivästyttää sairauden puhkeamista ja lievittää sen voimakkuutta.Varsinaisen skitsofrenian pääoireita ovat erilaiset aistiharhat, kuten kuuloharhat, puheharhat ja näköharhat. Tällöin henkilö saattaa kuulla esimerkiksi hänen toimintaansa kommentoivaa tai syyttävää puhetta. Skitsofreniaan liittyvistä ajatusvääristymistä eli harhaluuloista yleisimpiä ovat vainoharhaiset eli paranoidiset harhaluulot. Tällöin henkilö kokee perusteetonta pelkoa vainotuksi tai vakoilluksi tulemisesta. Suhteuttamisharhaluulojen eli psykoottisten merkityselämysten yhteydessä henkilö tulkitsee virheellisesti ihmisten eleet tai kokee esimerkiksi lehtikirjoitusten täysin perusteetta viittaavan nimenomaisesti häneen itseensä. Skitsofreniassa voi esiintyä myös muita oireita, kuten puheen häiriöitä (puheen kulku ei ole loogista tai se voi olla hyvin tarkkaa), motivaation puutetta ja tahdottomuutta, ajatustoiminnan häiriöitä (esimerkiksi erikoista käytöstä tai kehon liikkeitä) sekä nautinnon tuntemisen kyvyttömyyttä. Oireilu on hyvin yksilöllistä ja voi vaihdella ajankohdan mukaan samallakin henkilöllä.Skitsofrenian tutkiminen vaatii yleislääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanoton. Aluksi lääkäri kartoittaa tilanteen keskustelemalla potilaan kanssa. Myös erilaisia kyselyitä voidaan käyttää skitsofrenian toteamiseksi. Joskus myös psykologin tekemät tarkemmat tutkimukset ovat tarpeellisia.

Dementia eli etenevä muistisairaus tarkoittaa tilaa, jossa useat eri aivotoiminnot heikkenevät, mikä johtaa selviytymisongelmiin jokapäiväisessä elämässä. Dementian yleisimpiä aiheuttajia ovat Alzheimerin tauti sekä aivoverenkiertosairaudet. Harva työikäinen kärsii merkittävästä dementiasta, mutta 65-74 –vuotiaista noin 4 prosentilla on etenevä muistisairaus ja yli 85-vuotiaista jo 35 prosentilla. Normaaliin vanhenemiseen ei itsessään kuulu muistin merkittävää heikkenemistä.Dementian oireet ja tutkiminenDementia aiheuttaa muistin heikkenemistä; erityisesti tämä näkyy vaikeutena oppia uusia asioita tai taitoja. Aluksi vanhat asiat tulevat vielä normaalisti mieleen, mutta myöhemmässä vaiheessa myös niiden muistaminen vaikeutuu. Dementian edetessä alkaa ilmaantua vaikeuksia hahmottaa ympäristöä – varsinkin uusissa paikoissa liikkuminen vaikeutuu ja eksymisiä tapahtuu. Myös raha-asioiden hoitaminen ja monimutkaisten asioiden ymmärtäminen vaikeutuu. Lopulta myös arkiaskareista selviytyminen tulee mahdottomaksi.Tyypillisesti dementiasta kärsivä pyrkii peittelemään ja vähättelemään oireitaan, toisin kuin lievemmästä muistihäiriöstä kärsivät. Dementiaan saattaa liittyä myös masentuneisuutta, epäluuloisuutta ja aggressiivisuutta.Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja (noin 70 % potilaista). Sen perimmäistä syytä ei tiedetä, eikä siihen toistaiseksi ole parantavaa hoitoa. Toiseksi yleisin dementian aiheuttaja on aivoverenkiertoperäinen muistisairaus (ns. vaskulaaridementia, noin 20 %), jota aiheuttavat samat syyt kuin sepelvaltimotautiakia: kohonnut verenpaine ja kolesteroli, tupakointi ja liikunnan vähäisyys. Ns. Lewyn kappale –dementiassa (noin 10%) muistiongelmien lisäksi tyypillisiä oireita ovat näköharhat, liikkeiden jähmeys ja vapina. Muita harvinaisempia dementian aiheuttajia ovat Parkinsonin tautiin liittyvä dementia sekä otsa-ohimolohkodementia.Muista muistihäiriöihin liittyvistä oireista ja syistä on kerrottu laajemmin erillisessä artikkelissa muistihäiriöt.Yleislääkärin suorittamaan tutkimukseen dementiaa epäiltäessä kuuluvat mm. jänneheijasteiden eli refleksien, lihasten voimien ja jäntevyyden sekä tasapainon tutkiminen. Erilaiset muistia kartoittavat kyselykaavakkeet (esim. MMSE, CERAD, Muistiseula), toimintakykyä mittaavat kyselyt (esim. ADCS-ADL) sekä mielialan arvioiminen kuuluvat myös perustutkimuksiin. Aineenvaihduntaan liittyvien syiden poissulkemiseksi otetaan tavallisesti muutamia verikokeita.Dementian perustutkimuksiin kuuluu myös aivojen magneettikuvaus eli MRI tai tietokonetomografia eli TT-kuvaus. Usein tarkempi muistisairauksien selvittäminen tapahtuu erillisillä muistipoliklinikoilla neurologin, geriatrin tai psykiatrin johdolla.