Kurkkumätä eli difteria on Corynebacterium diphtheriae –bakteerin aiheuttama yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi luokiteltu vakava infektio eli tulehdustila. Oireet johtuvat bakteerin tuottamasta myrkyllisestä toksiinista. Bakteeri tarttuu suorassa sylkikontaktissa, kuten suudellessa, ja se pesiytyy lisääntymään ihmisen nieluun. Kurkkumätä on saatu karsittua Suomesta lähes kokonaan rokotusten ja kansallisen rokotusohjelman myötä. Kurkkumätää esiintyy kuitenkin vielä maailmanlaajuisesti.
MILLOIN HOITOON?
Kiireellinen
Jo epäily kurkkumädästä on aina aihe hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon. Erityisen herkästi päivystykseen tulee hakeutua henkilöt, joilla ei ole tarvittavaa rokote- tai tehosterokotesuojaa kurkkumädälle, jotka ovat matkustaneet yllä mainituilla alueilla ja joille ilmaantuu voimakas kurkkukipu noin kymmenen vuorokauden sisällä matkasta.
Kurkkumädän oireet ja tutkiminen
Kurkkumätä aiheuttaa oireita yleensä muutaman päivän kuluttua tartunnasta. Ensimmäisenä oireena on poikkeuksellisen kova kurkkukipu ja kuume. Nieluun ilmaantuu paksut, lähes nahkamaiset peitteet. Myöhemmin voi kehittyä sydänlihaksen tulehdus, johon liittyy usein vakavia sydämen rytmihäiriöitä ja raajojen kärkiosia kohti leviävä halvausoireisto. Vaikeimmissa tautitapauksissa potilas voi menehtyä rytmihäiriöön tai hengityselimistön halvaukseen. Nämä vaikeat oireet ilmaantuvat yleensä vasta viikkojen kuluttua ensioireista. Taudista selvinneet toipuvat yleensä täysin.
Kurkkumätä on saatu karsittua Suomesta lähes kokonaan rokotusten ja kansallisen rokotusohjelman myötä. Nykyisin kurkkumätärokotukset annetaan niin sanotun viitosrokotteen (PDT-IPV-Hib) osana. Matkailua ajatellen kurkkumätätartunta on hyvin harvinainen, mutta teoriassa mahdollinen Keski- tai Kaakkois-Aasiassa, trooppisessa Afrikassa, Brasiliassa tai Venezuelassa.
Kurkkumätä todetaan nielusta otetulla bakteeriviljelynäytteellä. Näytteestä tutkitaan erittääkö kyseinen bakteeri vaarallista toksiinia eli myrkkyä. Rokottamattomien lasten ja maahanmuuttajaperheiden lasten kohdalla kurkkumädän mahdollisuus tulee pitää aina mielessä.
Kurkkumädän itsehoito
Kurkkumätään ei ole olemassa itsenäistä kotihoitoa, vaan jo vaivan epäily vaatii aina lääkärin arvion päivystyksellisesti.
Kurkkumädän asiantuntijahoito
Kurkkumätä hoidetaan suoraan suoneen annettavalla antitoksiinilla eli vastamyrkyllä. Joskus vastamyrkky voidaan pistää myös paikallisesti tulehtuneeseen nielukudokseen. Antitoksiinin teho on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se annetaan. Kurkkumätään sairastunutta hoidetaan myös antibioottien avulla, joiden tarkoituksena on estää bakteerin tarttuminen. Muu hoito on oireenmukaista. Muun muassa hengitysvaikeutta voidaan hoitaa hengityskoneen avulla ja rytmihäiriöitä erillisillä lääkkeillä. Koska kurkkumätä on yleisvaarallinen tartuntatauti, lapsi hoidetaan aina sairaalaoloissa eristyshuoneessa.
Kurkkumädän ehkäisy
Kurkkumädän torjunnassa ja ehkäisyssä tärkeintä on hyvä rokotuskattavuus. Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvaan viitosrokotteeseen (DTaP-IPV.Hib) kuuluu myös kurkkumätärokote. Se annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisille. Rokotukset annetaan yleensä lastenneuvolan käyntien yhteydessä. Tehosterokotteet annetaan neljän ja 14-15 vuoden iässä sekä armeijassa. Riskialueille matkustaville suositellaan tehosterokotetta kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan (dT) suojan ylläpitämiseksi. Muuten tehosterokotteita suositellaan 10-20 vuoden välein (katso tarkemmat rokotusohjeet THL:n sivuilta).