Vastasyntyneen herpesinfektio tarkoittaa synnytyksenaikaista herpesvirustartuntaa, joka tarttuu äidin synnytyskanavasta vastasyntyneeseen. Äidin sukuelinherpestä aiheuttavat Herpes simplex –virukset (HSV) 1 ja 2. Nykyisin 10-15 % synnyttäjistä on sairastanut sukuelinherpeksen jo ennen synnytystä. Herpesvirukset jäävät ensimmäisen taudin jälkeen elimistöön lepotilaan ja voivat ajoittain aktivoitua. Infektion aktivoituminen on tavallista raskausaikana. Vastasyntyneen herpesvirusinfektio on Suomessa harvinainen ja niitä todetaan vuosittain vain noin 5-20 tapausta.
MILLOIN HOITOON?
Kiireellinen
Epäily vastasyntyneen herpesinfektiosta on aina aihe päivystykselliseen lääkärin arvioon.
Vastasyntyneen herpesinfektion oireet ja tutkiminen
Vastasyntyneen herpesinfektio ilmenee kolmena erilaisena muotona: pinnallinen rakkulainfektio eli -tulehdus, keskushermostoinfektio tai yleistynyt monielininfektio. Pinnallinen rakkulainfektio ja yleistynyt monielininfektio ilmenevät yleensä vajaan kahden viikon ikään mennessä, mutta keskushermostoinfektion oireet alkavat yleensä 2-3 viikon iässä.
Pinnallisessa rakkulataudissa iholle ilmaantuu rakkuloita, joita voi vastasyntyneellä olla joko yksittäisinä tai rykelmämuodostuksena. Iho-oireita ei yleensä esiinny keskushermostoinfektiossa eikä yleistyneessä monielininfektiossa. Keskushermostoinfektiolle tyypillistä on jokin poikkeava neurologinen oire, kuten kouristukset, raajojen nykinät, poikkeava reagointi ympäristölle tai vanhempiin, käsittelyarkuus tai hengityskatkokset. Monielininfektio muistuttaa vakavaa bakteeri-infektiota, jolloin oireina voi esiintyä hengitysvaikeus, huono syöminen, velttous ja edenneessä taudissa muun muassa hengityskatkokset ja verenkierron ongelmat.
Vastasyntyneen herpesinfektiotapausten toteaminen ja hoito on haasteellista, koska jopa neljä viidestä infektiosta johtuu raskaana olevan äidin oireettomasta loppuraskauden ensitartunnasta. Koska hoitamaton herpestulehdus voi olla hengenvaarallinen vastasyntyneelle, sen varhainen epäily ja hoito on tärkeää. Vastasyntyneen herpesinfektiotapaukset ovat onneksi kuitenkin harvinaisia.
Vastasyntyneen herpesinfektio tutkitaan ja hoidetaan aina sairaalassa lastenlääkärin toimesta. Jos vastasyntyneen iholla on rakkuloita, niistä voidaan ottaa näytteet virusviljelyä ja viruksen osoitusta varten. Herpesvirusta voidaan tutkia myös ohuella neulalla alaselästä otettavan aivoselkäydinnestenäytteen avulla.
Vastasyntyneen herpesinfektion itsehoito
Vastasyntyneen herpesinfektiotapaukset hoidetaan aina sairaalaoloissa.
Vastasyntyneen herpesinfektion asiantuntijahoito
Vastasyntyneen herpesinfektion hoito aloitetaan nopeasti jo näytteiden ottamisen jälkeen. Infektio hoidetaan suoneen annettavalla viruslääkityksellä yleensä kahden tai kolmen viikon ajan. Keskushermostoinfektiotapauksissa lääkitys jatkuu suun kautta aina kuuteen kuukauteen saakka. Vastasyntyneenä herpesinfektion sairastaneita seurataan neuvolassa tiheämmin muun muassa kehityksen osalta.
Vastasyntyneen herpesinfektion ehkäisy
Jos raskaana olevan naisen sukuelinherpes uusiutuu kahdesti viimeisen raskauskolmanneksen aikana, vastasyntyneen herpesinfektiota pyritään ehkäisemään aloittamalla äidille virusestolääkitys raskausviikolta 36 aina synnytykseen asti. Estolääkitystä suositellaan myös, jos äidillä on sukuelinherpeksen ensitartunta viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Estolääkitykseen ei ole aihetta, jos äiti tietää aiemmin sairastaneensa sukuelinherpeksen, mutta uusiutumisia raskauden aikana ei ole ollut.
Äidin ensimmäinen sukuelinherpestulehdus synnytyksen aikana lisää vastasyntyneen infektioriskiä merkittävästi verrattuna uusivaan tulehdukseen. Vastasyntyneen infektioriskiä voidaan pienentää antamalla äidille viruslääkettä synnytyksen aikana suonensisäisesti. Jos äidin ensimmäinen sukuelinherpestulehdus todetaan synnytyksen jo käynnistyttyä, valitaan synnytystavaksi keisarileikkaus. Uusintainfektion kohdalla alatiesynnytys on turvallinen.