Vauvan pulauttelu
Takaisinvirtaus tarkoittaa vauvan mahasisällön virtausta takaisin ruokatorveen, kurkkuun, nieluun ja suuhun. Pulautus on mahasisällön takaisinvirtausta lievässä muodossa. Lähes kaikilla vauvoilla on pulauttelua ilman muita oireita. Pulauttelu aiheutuu vauvan ruokatorven alemman sulkijalihaksen normaalista fysiologisesta kypsymättömyydestä ja sen epätarkoituksenmukaisesta, nielemiseen liittymättömästä rentoutumisesta. Seurauksena voi olla mahasisällön nousu ruokatorveen ja suuhun. Takaisinvirtaus on yleistä, sillä jopa puolet kolmen kuukauden ikäisistä vauvoista pulauttelee yli viisi kertaa vuorokaudessa. Yleensä normaali pulauttelu väistyy 12-18 kuukauden ikään mennessä. Runsaskin pulauttelu ilman muita poikkeavia oireita on imeväisikäisellä täysin normaali ilmiö.
Vauvan pulauttelu, refluksitauti ja tutkiminen
Takaisinvirtaus on yleistä ja sitä esiintyy lähes kaikilla vauvoilla ensimmäisten elinkuukausien aikana. Yleensä vauva pulauttaa hetken kuluttua syömisestä tai pari tuntia syömisen jälkeen. Mahansisältöä voi nousta ruokatorveen tai aina suuhun asti, jolloin vauva nieleskelee suuhun noussutta sisältöä. Mahansisältöä voi jäädä myös pyörimään nieluun, jolloin voi esiintyä hengityksen rohinaa. Takaisinvirtausoireet helpottavat yleensä viimeistään noin vuoden ikään mennessä.
Normaalia runsaampi takaisinvirtaus voi aiheuttaa vauvalle epämukavaa oloa, kivuliaisuutta, heräilyä ja itkuisuutta. Tällöin vaivasta käytetään nimitystä refluksitauti. Vauvalla voi olla nielemis- ja syömisvaikeutta, hengitysvaikeutta, äänen käheyttä tai yskää ilman muita flunssan oireita. Takaisinvirtaus voi olla joskus niin runsasta, ettei vauvan paino nouse normaaliin tapaan. Imeväisen refluksitaudille altistavat neurologiset sairaudet, synnynnäiset mahasuolikanavan sairaudet sekä pitkäaikaiset keuhkosairaudet.
Jos vastasyntyneelle ilmaantuu 3-6 viikon iässä lisääntyvästi pulautuksia, jotka muuttuvat runsaiksi ja suihkumaisiksi tai kaarimaisiksi oksennuksiksi, oireiden taustalla voi olla mahaportin ahtauma eli pylorusstenoosi.
Lääkäri selvittää vaivaa muun muassa vanhempien haastattelun sekä vauvan perustutkimuksen avulla. Takaisinvirtauksesta ei tarvitse olla huolissaan eikä jatkotutkimuksia tarvita, jos lapsi voi hyvin ja paino nousee normaalisti. Tarvittaessa lääkärin arvion perusteella vauvalle voidaan tehdä esimerkiksi vatsan ultraäänitutkimus, jolla suljetaan pois muut vatsan alueen syyt, kuten mahaportin ahtauma, oireilun taustalla. Jos lapsella on refluksitautiin sopivia oireita, voi vuorokauden kestävästä ruokatorven pH-rekisteröinnistä olla hyötyä. Tutkimuksessa lapsen ruokatorveen laitetaan nenän kautta ohut putki eli katetri, joka mittaa takaisinvirtausjaksojen määrää ja happamuutta vuorokauden ajan. Tätä tutkimusta ei pääsääntöisesti kuitenkaan suositella alle vuoden ikäisille lapsille, koska sen tulosta on näin pienillä hankala tulkita.
