Vatsahaava
Sekä mahalaukun että suoliston sisin osa koostuu limakalvosta, joka suojaa niitä mm. mahalaukun normaalilta suolahapolta. Vatsahaava tarkoittaa limakalvon syvempää haavaumaa joko mahalaukussa tai pohjukaissuolessa (ohutsuolen alkuosa). Yleisimmin vatsahaavan aiheuttaa Helicobacter pylori -nimisen bakteerin aiheuttama tulehdus mahalaukun limakalvolla tai tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö. Vatsahaavan sairastaa jossain elämänsä vaiheessa joka kymmenes suomalainen. Vatsahaavan oireet ja tutkimuksetVatsahaava aiheuttaa tyypillisesti ylävatsalla tuntuvaa epämääräistä kipua. Kipu saattaa tuntua polttavana ja korventavana, mutta myös esim. nälän tunteen kaltaisena. Tyypilliseti kiputuntemus on pahimmillaan mahan ollessa tyhjä (kuten öisin) ja lievittyy esim. syömisellä, mutta palaa jälleen parin tunnin kuluttua syömisestä. Kivun lisäksi voi esiintyä myös närästystä tai oksentelua.Mahahaava voi pitkittyessään aiheuttaa vakavampia ongelmia: haavauma saattaa syöpyä verisuoneen saakka, jolloin syntyy mahalaukun tai pohjukaissuolen verenvuotoa. Verenvuodon seurauksena taas voi olla verioksennus tai tervamainen, musta uloste. Pahimmillaan haavauma voi puhkaista koko seinämän. Tällöin kipu kovenee äkillisesti hyvin voimakkaaksi. Näiden oireiden ilmaantuessa on lääkäriin hakeuduttava välittömästi. Onneksi vatsahaavan puhkeaminen on kuitenkin melko harvinaista.Vatsahaavan varma tunnistaminen vaatii käyntiä yleislääkärin tai gastroenterologin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat vatsan tunnustelu sekä suoliäänien kuuntelu stetoskoopin avulla. Mahdollinen helikobakteeri voidaan todeta verikokeella, ulosteesta otettavalla näytteellä tai hengitystestillä. Itse vatsahaava puolestaan todetaan vatsalaukun tähystyksessä (gastroskopia), jossa nähdään myös pohjukaissuolen alkuosa. Gastroskopiassa limakalvolta voidaan lisäksi ottaa kudosnäytteitä lisätutkimuksia varten.
