Sappikivitauti
Sappi on maksan valmistama sappirakkoon varastoituva neste, jolla on tärkeä rooli ravinnon rasvojen ruoansulatuksessa. Sappikivitauti tarkoittaa tilaa, jossa rakossa seisova sappineste alkaa kiteytyä ja muodostaa pieniä sappikiviä. Usein kivet ovat oireettomia, mutta joskus sappinesteen kulku saattaa kiven vuoksi estyä ja tällöin seurauksena voi olla jäljempänä esiteltäviä oireita. Sappikivitauti lisääntyy iän myötä ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä: 75-vuotiasta naisista joka kolmannella ja miehistä joka viidennellä on ollut sappikiviä jossain elämänsä vaiheessa.Sappikivitaudin oireet ja tutkimuksetSappikivitaudin tyypillinen oire on äkillisesti alkava oikeanpuoleinen ylävatsakipu. Kipu voi tuntua myös oikeassa kyljessä tai säteillä oikean lavan alueelle yläselkään. Kipu voi kestää minuuteista jopa useaan tuntiin. Myös pahoinvointia tai oksentelua voi esiintyä.Joillakin sappikivitauti voi aiheuttaa liitännäisvaivoja. Tällaisia ovat mm. sappirakon tulehdus sekä tukos sappea kuljettavassa putkessa (sappitiehyt). Tällöin lisäoireina voi esiintyä kuumetta tai ihon ja silmien valkuaisten keltaisuutta (ikterus).Sappikivitauti löydetään usein sattumalta ylävatsan kuvantamistutkimuksissa. Tällöin vaiva ei yleensä aiheuta oireita eikä vaadi myöskään hoitoa.Lääkärin perustutkimuksiin sappikivitautia epäiltäessä kuuluvat vatsan tunnustelu sekä suoliäänten kuuntelu vatsan iholta stetoskoopin avulla. Sapen kulusta kertovat verikokeet (mm. AFOS, ALAT, bilirubiini) kuuluvat yleensä aina perustutkimuksiin ja tarvittaessa voidaan ottaa myös tulehdusverikokeita (kuten CRP).Yleisin kuvantamistutkimus on vatsan ultraäänitutkimus, jolla sappirakon mahdolliset kivet voidaan todeta. Mikäli tilanne vaatii tarkempaa kuvantamista, voidaan erillisessä tähystyskuvantamistutkimuksessa (ERCP, endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia) nähdä tarkemmin sappikivet sekä tarvittaessa poistaa niitä.
