Ripuli
Ripuli tarkoittaa vetistä ja löysää ulostetta. Ripulista voidaan puhua, jos ripuliulosteita on vähintään neljä kertaa vuorokauden aikana tai kolme kertaa kahdeksan tunnin aikana. Lyhytkestoisen ripulin yleisimpiä aiheuttajia ovat erilaiset ruuasta saadut virukset ja bakteerit (ruokamyrkytys) sekä tarttuvat mahataudit (kuten noro-, rota- ja hengitystievirukset). Useamman viikon kestävän, pitkittyneen ripulin taustalla on yleensä jokin suoliston toiminnan häiriö. Ripuli on hyvin yleinen oire - varsinkin lapsilla ja ulkomaanmatkoihin liittyen.
Ripulin oireet ja tutkiminen
Ripulin tyypillisiä oireita ovat vetiset ja löysät ulosteet sekä tihentynyt ulostamistarve. Lyhytkestoisen ripulin yleisimpiä aiheuttajia ovat norovirus (katso vatsatauti) ja tavallista flunssaa aiheuttavat hengitystievirukset. Oireet alkavat yleensä äkillisesti ja ripulin lisäksi esiintyy pahoinvointia, oksentelua, lievää vatsakipua sekä kuumetta. Tyypillisesti tauti kestää 1-2 päivää ja loppuu yhtä äkillisesti kuin alkoikin. Ruokamyrkytyksessä ripulin aiheuttajina voivat olla myös kampylo-, salmonella- tai yersiniabakteerit. Bakteeriperäisiin ripuleihin voi joskus liittyä taudin jälkeisiä nivelvaivoja (ns. reaktiivinen niveltulehdus). Tarkemmin bakteeriripuleista on kerrottu artikkelissa Bakteeriripuli.
Lapsilla ripuli voi pitkittyessään aiheuttaa hankalankin nestehukan. Elimistön kuivuessa virtsaneritys vähenee, ihon kimmoisuus heikkenee ja lapsi saattaa olla väsynyt eikä jaksa leikkiä normaalisti. Myös vanhuksilla ripulin aiheuttama nestehukka saattaa olla vakavaa ja aiheuttaa mm. sekavuutta.
Antibioottiripuli tarkoittaa antibioottikuurin aikana tai sen jälkeen alkavaa ripulia. Sen yleisin aiheuttaja on Clostridium difficile -niminen bakteeri, joka pääsee lisääntymään suolistossa antibiootin tuhottua suoliston normaalia bakteerikantaa. Clostridium-ripulin oireina ovat pahanhajuinen vesiripuli ja yleensä myös kouristavat vatsakivut. Myös kuumetta tai veriripulia voi esiintyä.
Pitkittynyt ripuli tarkoitetaan yli 3 viikkoa kestänyttä päivittäistä ripulointia. Sen yleisimpiä syitä ovat mm. ärtyvän suolen oireyhtymä, laktoosi-intoleranssi, keliakia sekä tulehdukselliset suolistosairaudet. Myös xylitolin ja ummetuslääkkeiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa pitkittynyttä ripulia.
Ripuli on helppo tunnistaa omatoimisesti, mutta sen tarkemman syyn selvittely saattaa vaatia käyntiä yleislääkärin, lastenlääkärin tai gastroenterologin (vatsaelinsairauksien erikoislääkärin) vastaanotolla. Lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen ripulin vuoksi kuuluvat mm. vatsan tunnustelu ja suoliäänten kuuntelu stetoskoopilla. Lasten kohdalla arvioidaan myös mahdollista kuivumaa tutkimalla ihon kimmoisuutta ja suun limakalvojen kosteutta.
Rajummissa ripulia aiheuttavissa taudeissa voidaan ottaa verikokeita, kuten tulehdusarvo (CRP) sekä elimistön suola-arvoja (natrium ja kalium). Bakteeriripulia epäiltäessä sekä ulkomaanmatkojen jälkeen saatetaan tutkia myös ulosteviljely. Antibioottiripulia epäiltäessä voidaan ottaa ulostenäyte ja tutkia Clostridium difficile -bakteerin esiintymistä.
Pitkittyneen ripulin selvittelyssä keskeistä on laktoosi-intoleranssin, keliakian ja tulehduksellisten suolistosairauksien poissulkeminen verikokeilla. Myös paksusuolen tähystystä eli kolonoskopiaa käytetään epäselvissä tilanteissa. Jos oireet viittaavat selvästi ärtyvän suolen oireyhtymään, tarkempia tutkimuksia ei tarvita.
