Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky on migreenin ohella yleisin päänsärkytyyppi. Sen perimmäinen syy on toistaiseksi epäselvä, mutta yleisimmin se liittyy niska- ja hartialihasten jännitykseen tai henkiseen kuormitukseen. Yli puolet väestöstä kokee jännityspäänsärkyä jossain elämänsa vaiheessa, mutta jatkuvana se vaivaa noin 3 prosenttia suomalaisista. Jännityspäänsäryn oireet ja tutkiminenJännityspäänsäryn tyypillisin oire on vannemainen, puristava tai kiristävä päänsärky. Särky on useimmiten molemminpuolista, ja se voi sijoittua takaraivolle, ohimoille tai päälaelle. Usein vaiva pahenee iltaa kohti. Muina oireina voi esiintyä mm. huimausta tai käsien puutumista.Jännityspäänsäryn toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Lääkäri tunnustelee niska- ja hartialihakset, arvioi kaularangan ryhdin ja tutkii tarvittaessa aivohermojen toiminnan muutamalla yksinkertaisella tutkimuksella. Yleensä tämä riittää tilanteen toteamiseen. Tarkempia jatkotutkimuksia, kuten magneettikuvausta, tehdään harkinnan mukaan lähinnä muiden sairauksien poissulkemiseksi.
