Migreeni
Migreeni määritellään kohtaukselliseksi päänsäryksi, jonka tarkkaa syntymekanismia ei toistaiseksi tunneta. Alttius migreeniin on osittain perinnöllistä. Migreeniä esiintyy noin 15 prosentilla naisista ja 5 prosentilla miehistä.Migreenin oireet ja tutkiminenMigreeni aiheuttaa päänsärkyä, joka on useimmiten melko voimakasta, sykkivää ja ainakin aluksi toispuoleista. Särky voi sijaita eri puolilla päätä, esimerkiksi ohimoilla tai takaraivolla. Päänsäryn lisäksi voi esiintyä ruokahaluttomuutta, pahoinvointia sekä oksentamista. Yleensä henkilö haluaa migreenikohtauksen aikana olla paikallaan, ja kirkkaat valot voivat tuntua häiritseviltä.Noin 15 %:lla migreeniä sairastavista on esioireita (auraoireet) ennen varsinaista päänsärkyä: erilaisia näköhäiriöitä (sahalaitakuvio tai värisevä näköpuutos), ohimeneviä puheen ongelmia tai tuntopuutoksia. Joillakin voi esiintyä myös makeanhimoa, haukottelua tai väsymystä ennen varsinaista kohtausta.Migreenin toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Perustutkimukseen kuuluvat henkilön tarkan haastattelun lisäksi vastaanotolla tehtävä aivohermojen tutkimus (ns. neurologinen tutkimus). Verikokeilla tai kuvantamistutkimuksilla ei ole yleensä roolia migreenin toteamisessa. Joskus ne voivat kuitenkin olla lääkärin harkinnan mukaisesti tarpeen, mikäli halutaan sulkea pois muiden päänsärkyä aiheuttavien sairauksien mahdollisuus.
