Osuvimmat tulokset: Päänsärky

Päänsärky on yleinen oire, jota käytännössä jokainen ihminen kokee joskus. Päänsäryn oireet, aiheuttajat ja tutkiminenAjoittaista päänsärkyä voivat aiheuttaa mm. liian vähäinen yöuni, stressi, kuukautisten alkaminen tai liiallinen alkoholinkäyttö. Tällöin päänsärky on yleensä ohimenevää ja melko lievää.Lyhytkestoinen päänsärky on yleinen oire myös tietyissä virus- ja bakteeritaudeissa. Tavalliseen flunssaan voi nuhan, kurkkukivun ja yskän lisäksi liittyä päänsärkyä. Poskiontelotulehduksessa päänsärky painottuu tyypillisesti poskipäihin tai otsalle. Influenssa puolestaan voi aiheuttaa korkean kuumeen ja lihassärkyjen lisäksi melko voimakastakin päänsärkyä. Toistuvassa päänsäryssä kivun luonne ja päänsärkyyn liittyvä muu oireilu voivat antaa viitteitä tarkemmasta päänsärkytyypistä. Esimerkiksi jyskyttävä, usein toispuoleinen päänsärky yhdessä pahoinvoinnin kanssa voi viitata migreeniin (katso: migreeni). Pantamainen, puristava päänsärky yhdessä niska-hartialihasten jäykkyyden kanssa liittyy usein jännityspäänsärkyyn (katso jännityspäänsärky). Purentavikaan puolestaan viittaa päänsärky, johon liittyy lisäksi leuan alueen kipuja (katso purentavaivat). Myös tietyt lääkkeet voivat olla toistuvan päänsäryn takana: mm. sydänvaivoihin käytettävä nitro, ehkäisypillerit ja jopa tavalliset kipulääkkeet säännöllisesti käytettyinä voivat aiheuttaa päänsärkyä. Lääkäri arvioi mahdollisten jatkotutkimusten tarpeen henkilön tutkimisen jälkeen. Verikokeita ja kuvantamistutkimuksia (kuten tietokonetomografia tai magneettikuvaus) käytetään vain, mikäli hermoston toiminnassa todetaan poikkeavaa tai esiintyy keskushermostotulehduksen tai aivopaineen nousun merkkejä. Purentavikojen (katso purentavaivat) kohdalla hammaslääkäri voi arvioida tarvittavat lisätutkimukset. Mikäli päänsärky johtuu silmän taittovirheistä, silmälääkäri voi tutkia mm. näön tarkkuutta ja mahdollista karsastusta.

Jännityspäänsärky on migreenin ohella yleisin päänsärkytyyppi. Sen perimmäinen syy on toistaiseksi epäselvä, mutta yleisimmin se liittyy niska- ja hartialihasten jännitykseen tai henkiseen kuormitukseen. Yli puolet väestöstä kokee jännityspäänsärkyä jossain elämänsa vaiheessa, mutta jatkuvana se vaivaa noin 3 prosenttia suomalaisista. Jännityspäänsäryn oireet ja tutkiminenJännityspäänsäryn tyypillisin oire on vannemainen, puristava tai kiristävä päänsärky. Särky on useimmiten molemminpuolista, ja se voi sijoittua takaraivolle, ohimoille tai päälaelle. Usein vaiva pahenee iltaa kohti. Muina oireina voi esiintyä mm. huimausta tai käsien puutumista.Jännityspäänsäryn toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Lääkäri tunnustelee niska- ja hartialihakset, arvioi kaularangan ryhdin ja tutkii tarvittaessa aivohermojen toiminnan muutamalla yksinkertaisella tutkimuksella. Yleensä tämä riittää tilanteen toteamiseen. Tarkempia jatkotutkimuksia, kuten magneettikuvausta, tehdään harkinnan mukaan lähinnä muiden sairauksien poissulkemiseksi.