Kaularangan kulumat ja kaularankaoireyhtymä
Kaularangan kulumat tarkoittavat muutoksia kaularangan luisissa nikamissa ja välilevyissä. Sen perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä. Nikamiin voi muodostua epätasaisuutta ja samalla nikamien välissä oleva välilevy madaltuu ja nikamien välinen liike vähentyy. Tällöin myös käsiin kulkevat hermot voivat ahtautua, jolloin vaivan nimenä on kaularankaoireyhtymä. Kyseessä on iän myötä lisääntyvä vaiva; yli 65-vuotiasta suurimmalla osalla voidaan röntgenkuvassa todeta alkavaa kaularangan rappeumaa. Suurimmalla osalla kulumamuutokset ovat kuitenkin oireettomia. Kaularangan kulumat ja kaularankaoireyhtymä - oireet ja tutkimuksetKaularangan kulumat aiheuttavat pään liikkeiden rajoittumista sekä niskoista kuuluvaa kivutonta ritinää tai rutinaa. Joskus voi esiintyä myös paikallista niskakipua. On kuitenkin huomattava, että samanlaisia oireita voi aiheuttaa myös hyvänlaatuinen ja ohimenevä lihasperäinen jännitysniska, johon ei liity kaularangan kulumamuutoksia.Kaularankaoireyhtymä tarkoittaa vaivaa, jossa kaularangan kulumat aiheuttavat ahtautta käsiin kulkevien hermojen kulkureitillä. Tällöin voi esiintyä koko yläraajaan tai tietylle käden alueelle säteilevää kipua, puutumista tai pistelyä. Hankalimmillaan myös käden lihasvoimat saattavat heiketä. Oireiden sijainti yläraajassa riippuu ahtauman sijainnista kaularangassa. Kaularankaoireyhtymä kehittyy yleensä vähitellen; kaularangan välilevyn pullistuma sen sijaan aiheuttaa äkillisesti alkavia säteilyoireita. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat niska-hartiaseudun tunnustelu sekä kaularangan liikkeiden tutkiminen. Tarvittaessa lääkäri voi tutkia myös yläraajojen tuntoa, lihasvoimia sekä jänneheijasteita eli refleksejä. Reilut kaularangan kulumat ja ahtaumat näkyvät röntgenkuvassa, mutta tarkemmin kaularangan rakenteista saadaan tietoa magneettikuvauksella. Lisäksi hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus) voidaan tutkia käden hermojen tilaa ja toimintaa.
