Niskakipu
Niskakipu aiheutuu yleisimmin niska- ja hartialihasten lihasjännityksestä, joka taas johtuu joko fyysisestä tai henkisestä kuormituksesta. Myös kaularankaperäiset ongelmat, vammat ja tietyt tulehdukset voivat aiheuttaa niskakipua. Kyse on erittäin yleisestä vaivasta: 25 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista kärsii niskakivuista kuukausittain.Niskakivun aiheuttajat ja tutkiminenNiskakivun tyypillisin oire on niskalihaksissa, takaraivolla tai yläselässä tuntuva arkuus ja kipu. Myös pään liikuttelu voi olla kivun vuoksi hankalaa. Jos vaivaan liittyy kaularangan alueelta lähtevien hermojen pinnetila, kipu ja puutuminen voivat säteillä myös käsiin.Niskakivun muut oireet riippuvat vaivan aiheuttajasta. Jännitysniskassa tyypillisinä oireina on kivun lisäksi niska- ja hartialihasten jäykkyys. Myös lievää huimausta voi esiintyä. Kaularangan kulumamuutoksiin liittyvässä kaularankaoireyhtymässä pään liikkeet rajoittuvat yleensä selvästi. Lisäksi käteen menevät hermot saattavat ahtautua, mikä aiheuttaa puutumista ja pistelyä sormissa. Kaularangan välilevypullistumassa säteilyoireet ovat voimakkaampia ja alkavat äkillisesti. Myös niskakipu on yleensä kovempaa kuin kaularankaoireyhtymässä. Jos niskakivun taustalla on pään äkilliseen heilahtamiseen johtanut tapaturma, kyseessä saattaa olla niskan retkahdusvamma eli whiplash.Niskakipuun voi liittyä myös päänsärkyä. Tyypillisesti päänsärky sijaitsee takaraivolla (ns. jännityspäänsärky). Mikäli niskakipu on selkeästi toispuolesta, ja siihen liittyy päänsärkyä ja pahoinvointia, voi syynä olla myös migreeni.Muita harvinaisia, mutta vaarallisia niskakivun syitä ovat mm. aivokalvon alainen verenvuoto (SAV) ja aivokalvontulehdus eli meningiitti. SAV aiheuttaa äkillisen ja kovan päänsäryn, johon liittyy niskajäykkyyttä, pahoinvointia ja silmien valonarkuutta. Aivokalvontulehduksen tyypillisiä oireita puolestaan ovat niskajäykkyys, korkea kuume, päänsärky ja tajunnan häiriöt. Niskakivun syyn toteaminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Kaularangan liikkuvuutta tutkitaan päätä kääntelemällä, lisäksi lääkäri tunnustelee niskan ja hartioiden lihaksiston. Hermopinnettä epäiltäessä voidaan hermoston toimintaa tutkia hermoratatutkimuksella (ENMG-tutkimus) tai miettiä tarkempia kuvantamistutkimuksia, kuten kaularangan röngenkuvaa tai joskus myös magneettikuvausta tai tietokonetomografiaa.
