Osuvimmat tulokset: Nivelkipu

Nivelreuma tarkoittaa pitkäaikaista eli kroonista nivelten sairautta, jossa elimistön tulehdussolut ja niiden erittämät tuotteet vahingoittavat niveliä sekä nivelkalvoja. Tarkkaa syytä nivelreuman synnylle ei tiedetä. Vuosittain nivelreumaan sairastuu noin 20-40 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti, joista noin kaksi kolmasosaa on naisia.Nivelreuman oireet ja tutkiminenNivelreuman tyypillisiä oireita ovat nivelten kipu, turvotus ja aamuun painottuva jäykkyys. Oireet kehittyvät yleensä hiljalleen ja ovat molemminpuolisia eli symmetrisiä. Reuman mielipaikkoja ovat päkiät, ranteet ja sormien nivelet, vaikka joskus nivelreuma voi alkaa myös suuremmista nivelistä, kuten polvista tai kyynärpäistä. Alussa esiintyy tyypillisesti kävelyarkuutta sekä nivelten kipua, arkuutta ja yli tunnin kestävää aamujäykkyyttä. Myöhemmin voi ilmaantua nivelten turvotusta, kuumotusta, punoitusta sekä joskus myös leposärkyä. Yleisoireina voi esiintyä lievää kuumeilua, ruokahaluttomuutta tai väsymystä.Lapsilla yleisin nivelreuman muoto on ns. oligoartriitti, jossa tulehdus ilmaantuu vain muutamaan isoon niveleen, kuten polveen, nilkkaan, kyynärpäähän tai ranteisiin. Tulehduksen seurauksena lapsi saattaa varoa kipeytyneen nivelen käyttämistä. Nivelen punoitusta tai kuumetta ei välttämättä esiinny lainkaan. Moniniveltulehduksen (ns. polyartriitti) oireet muistuttavat aikuisten reumaa: sen tyypillisimpiä paikkoja ovat sormien ja varpaiden pikkunivelet, joihin kehittyy aamujäykkyyttä ja turvotusta. Reuman toteaminen vaatii aina lääkärin tekemät tarkemmat tutkimukset. Yleislääkäri, reumalääkäri (reumatologi) tai lastenlääkäri tutkii palpoimalla eli tunnustelemalla kaikki nivelet. Verikokeista veren kohonnut lasko eli senkka, positiivinen reumatekijä sekä löydökset nivelnesteestä otetusta näytteestä tukevat sairauden toteamista. Usein oireilevista nivelistä otetaan myös röntgenkuva.

Kihti tarkoittaa elimistön suurentunutta uraattipitoisuutta ja siitä johtuvia oireita. Ihmisen elimistö muodostaa uraattia eli virtsahappoa puriini-nimisestä aineesta. Puriinia sisältävät lukuisat eri ruoka-aineet. Suurentunut uraattipitoisuus veressä voi saada aikaan uraatin kiteytymisen niveliin (tavallisesti isovarpaan tyviniveleen) ja laukaista voimakkaan niveltulehduksen eli kihtikohtauksen. Kihdistä kärsii vuosittain noin 1000-2000 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti. Suurin osa kihtiä sairastavista on miehiä.Kihdin oireet ja tutkiminenTyypillinen kihtikohtaus on yleensä helppo tunnistaa. Oireet alkavat tavallisesti yöllä, ja kohtausta on edeltänyt runsaasti puriineja sisältäneen ruoan syöminen (katso ennaltaehkäisy), alkoholin juominen, kylmälle altistuminen tai nivelen poikkeava rasitus.Tyypillisin paikka kihdille on isovarpaan tyvinivel, mutta kihti voi aiheuttaa oireita myös mm. polvessa tai nilkassa. Nivel punoittaa ja turpoaa sekä on hyvin kosketusarka ja kipeä (jopa sängynpeitto aiheuttaa kovaa kosketusarkuutta). Myös lievää kuumetta voi esiintyä. Oireet kehittyvät yleensä nopeasti ja kestävät joitakin päiviä.Joskus kihti saattaa jäädä pitkäaikaiseksi. Tällöin tulehtunut nivel saattaa oireilla kihtikohtausten välissäkin – tosin yleensä lievempänä. Pitkäaikaista kihtiä voidaan välttää asianmukaisella kihtikohtausten hoidolla.Lääkäri tutkii kihtiä epäiltäessä kipeän nivelen sekä mahdollisesti myös muut nivelet. Verestä voidaan tutkia uraattipitoisuus ja mm. tulehdusarvo eli CRP. On kuitenkin huomautettava, että vaikka veren uraatti on yleensä kohonnut kihtikohtauksen aikana tai sen jälkeen, joskus uraattipitoisuus voi tulehduksen aikana olla myös normaali. Varmuudella kihti voidaankin todeta vain ottamalla oireilevasta nivelestä neulalla nivelnestenäyte, josta voidaan havaita uraattikiteitä. Joskus myös röntgenkuvasta voi olla hyötyä.