Osuvimmat tulokset: Väsymys

Nivelreuma tarkoittaa pitkäaikaista eli kroonista nivelten sairautta, jossa elimistön tulehdussolut ja niiden erittämät tuotteet vahingoittavat niveliä sekä nivelkalvoja. Tarkkaa syytä nivelreuman synnylle ei tiedetä. Vuosittain nivelreumaan sairastuu noin 20-40 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti, joista noin kaksi kolmasosaa on naisia.Nivelreuman oireet ja tutkiminenNivelreuman tyypillisiä oireita ovat nivelten kipu, turvotus ja aamuun painottuva jäykkyys. Oireet kehittyvät yleensä hiljalleen ja ovat molemminpuolisia eli symmetrisiä. Reuman mielipaikkoja ovat päkiät, ranteet ja sormien nivelet, vaikka joskus nivelreuma voi alkaa myös suuremmista nivelistä, kuten polvista tai kyynärpäistä. Alussa esiintyy tyypillisesti kävelyarkuutta sekä nivelten kipua, arkuutta ja yli tunnin kestävää aamujäykkyyttä. Myöhemmin voi ilmaantua nivelten turvotusta, kuumotusta, punoitusta sekä joskus myös leposärkyä. Yleisoireina voi esiintyä lievää kuumeilua, ruokahaluttomuutta tai väsymystä.Lapsilla yleisin nivelreuman muoto on ns. oligoartriitti, jossa tulehdus ilmaantuu vain muutamaan isoon niveleen, kuten polveen, nilkkaan, kyynärpäähän tai ranteisiin. Tulehduksen seurauksena lapsi saattaa varoa kipeytyneen nivelen käyttämistä. Nivelen punoitusta tai kuumetta ei välttämättä esiinny lainkaan. Moniniveltulehduksen (ns. polyartriitti) oireet muistuttavat aikuisten reumaa: sen tyypillisimpiä paikkoja ovat sormien ja varpaiden pikkunivelet, joihin kehittyy aamujäykkyyttä ja turvotusta. Reuman toteaminen vaatii aina lääkärin tekemät tarkemmat tutkimukset. Yleislääkäri, reumalääkäri (reumatologi) tai lastenlääkäri tutkii palpoimalla eli tunnustelemalla kaikki nivelet. Verikokeista veren kohonnut lasko eli senkka, positiivinen reumatekijä sekä löydökset nivelnesteestä otetusta näytteestä tukevat sairauden toteamista. Usein oireilevista nivelistä otetaan myös röntgenkuva.

Fibromyalgia tarkoittaa pitkäaikaista kipu-uupumusoireyhtymää, jolle on tyypillistä eri puolilla kehoa tuntuva kipu, päiväaikainen väsymys ja virkistämätön yöuni. Fibromyalgian tarkkaa syntytapaa ei tunneta, mutta sen taustalla on ainakin kivunsäätelyjärjestelmän herkistymistä ja tahdosta riippumattoman hermoston toimintahäiriöitä. Fibromyalgiaa sairastaa noin 2-4 % väestöstä; yhdeksän kymmenestä diagnoosin saaneesta on naisia. Fibromyalgian oireet ja tutkiminen Fibromyalgian tyyppioire on eri puolilla kehoa tuntuva kolottava kipu ja arkuus. Tyypillisimpiä kipupaikkoja ovat lihasten kiinnityskohdat mm. pakaroissa, selässä ja niskoissa (mm. jännitysniska), mutta fibromyalgiakipua voi olla muuallakin. Jotta diagnoosi voidaan asettaa, kipuja tuleekin todeta sekä vartalon vasemmalla ja oikealla puolella että vyötärön ylä- ja alapuolella. Fibromyalgian muita keskeisiä oireita ovat heti aamusta alkava väsymys ja uupuminen sekä virkistämätön yöuni, joka koetaan katkonaisena. Lisäksi voi esiintyä vatsavaivoja, turvotuksen tunnetta, huimausta ja puutumista. Fibromyalgia vaikuttaa myös mielen toimintaan: mieliala voi olla masentunut tai ahdistunut, lisäksi voi esiintyä mm. keskittymiskyvyttömyyttä ja muistiongelmia. Fibromyalgian tarkempi tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin, fysiatrin tai reumalääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluu potilaan tarkan haastattelun lisäksi tyypillisten, fibromyalgiaan liittyvien kipupisteiden tunnustelu. Itse diagnoosi ei vaadi erityistutkimuksia, mutta joskus muiden uupumusta aiheuttavien sairauksien (kuten anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta) poissulkeminen verikokeilla on tarpeen.