Nivuskipu
Nivuskipu tarkoittaa vatsan ja reiden raja-alueelle paikallistuvaa arkuutta tai kipua. Nivuskivun yleisimpiä aiheuttajia ovat mm. erilaiset lihasvammat ja venähdykset, lonkkanivelestä ja kivespussista säteilevä kipu, nivustyrät sekä nivusjänteen alta kulkevan hermon pinnetila.Nivuskivun aiheuttajat ja tutkiminenYleisimmin nivuskipu johtuu lihasperäisistä syistä. Reiden koukistaja- ja lähentäjälihakset kiinnittyvät nivusalueelle, jolloin kipu tyypillisesti pahenee etureittä venyttäessä ja vastustetussa lonkan koukistuksessa. Myös vatsalihasten alaosat voivat rasittua niin, että säteilykipua tulee nivusen alueelle.Nivuskipu voi johtua myös nivustyrästä. Tällöin vatsaontelon sisältöä pääsee pullistumaan nivuskanavaan aiheuttaen tyypillisen pahkuran nivusen seudussa. Yleensä vaiva pahentuu esim. ponnistelun tai yskimisen yhteydessä. Joskus tyräalue voi ahtautua (ns. kureutuminen), jonka oireena on nopeasti paheneva kova kipu. Tällöin lääkäriin tulee hakeutua päivystyksellisesti. Muita nivusseudun arkuutta ja tunnusteltavia patteja aiheuttavia syitä ovat mm. suurentuneet imusolmukkeet (katso artikkeli patti nivusessa). Alle murrosikäisillä lapsilla tavataan lonkan nivelkapselin tulehdusta esim. flunssan jälkitautina, johon liittyy lonkan liikuttelukipu sekä nivuseen säteilevä arkuus. Myös reisiluun pään ongelmat voivat lapsilla säteillä nivusiin. Erityisesti varusmiehillä tavataan lisäksi reisiluun pään tai häpyluun rasitusmurtumia. Ikäihmisillä puolestaan lonkan nivelrikko on tavallinen, ja siinä kipusäteily nivusiin on yleistä. Nivusjänteen ali kulkeva tuntohermo (cutaneus lateralis) voi jäädä pinteeseen nopeista painonmuutoksista tai raskaudesta johtuen. Tällöin oireena voi olla myös nivuskipua ja puutumista noin kämmenenkokoisella alueella reiden etu-sivupuolella (ns. meralgia paraestetica). Miehillä myös eturauhastulehdus tai lisäkivestulehdus voivat säteillä nivusten alueelle.Nivuskipu on helppo tunnistaa omatoimisesti, mutta vaivan syyn tarkempi tutkiminen saattaa vaatia käyntiä esimerkiksi yleislääkärin, fysiatrin, ortopedin tai liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimukseen kuuluvat mm. nivusseudun tunnustelu, lonkkanivelen liikkeiden tutkiminen sekä miehillä tarvittaessa eturauhasen ja kivespussin tutkiminen.Jatkotutkimuksina käytetään tarvittaessa lonkkanivelen röntgenkuvausta ja ultraäänitutkimusta. Tulehduksellista syytä epäiltäessä tarkastetaan laboratoriokokeista mm. perusverenkuva eli PVK ja tulehdusarvo (CRP).
