Osuvimmat tulokset: Luomi

Luomi on yleisnimi laajalle joukolle erilaisia ihomuutoksia, jotka sisältävät pigmenttiä tuottavia ihosoluja (melanosyyttejä) sekä niin sanottuja neevussoluja. Luomia voi olla yhdellä henkilöllä muutamasta kappaleesta satoihin, ja niitä kehittyy vuosien varrella lisää aina 50.–60. ikävuoteen saakka. Suurin osa luomista on hyvänlaatuisia.Luomen ulkonäkö ja tutkiminenTyypillinen luomi sisältää pigmenttiä, josta se saa tavallisen, ruskean värinsä. Punaiset luomet ovat lähtöisin verisuonista. Yleensä luomi on oireeton, mutta jotkin luomet voivat kutista tai olla koholla ihosta, jolloin ne voivat ärsyyntyä tai vuotaa verta. Luomesta voi kasvaa myös ihokarvoja. Tavalliset, vaarattomatkin luomet voivat muuttaa väriään, muotoaan tai kokoaan.Vastasyntyneillä voi olla iholla (esim. nenänvarressa tai otsalla) tuliluomia, jotka ovat punaisia verisuonimuutoksia ihon pinnassa. Kyse on aina hyvänlaatuisesta, viimeistään muutamassa vuodessa häviävästä vaivasta. Itsestään häviäviä ovat myös ns. mansikkaluomet, jotka ovat aluksi vaaleita, mutta muuttuvat myöhemmin ihosta koholla oleviksi ja punaisiksi. Vaikka mansikkaluomet kasvavat ensikuukausina, ne häviävät itsestään muutaman vuoden kuluessa. Varsinkin vanhemmilla ihmisillä esiintyy ns. rasvaluomia (rasvasyylä, ”vanhuuden luomi”). Aluksi rasvaluomi on ihon värinen tai hieman ruskehtava ja aavistuksen koholla ihosta. Myöhemmin muutos tummenee ja alkaa joskus murentua reunoilta. Rasvaluomia syntyy erityisesti yläselkään ja rintakehälle, mutta myös kasvoihin ja päänahkaan. Rasvaluomi on aina hyvänlaatuinen.Mikäli luomi muuttaa muotoaan tai kasvaa kovin nopeasti, on tärkeää sulkea pois ihosyövän mahdollisuus. On kuitenkin syytä muistaa, että esim. melanooma kehittyy vain yhteen luomeen miljoonasta. Tarkemmin ihosyövistä ja melanoomasta on kerrottu erillisissä artikkeleissa (katso ihosyöpä ja melanooma). Muista ihomuutoksista on kerrottu artikkelissa ihomuutos.Epäilyttävän näköisiä luomia tai muutoksia on hyvä näyttää lääkärille tai ihotautilääkärille. Tarvittaessa epäilyttävistä muutoksista voidaan paikallispuudutuksessa ottaa koepala tai poistaa luomi kokonaan tarkempaa arviota varten. Jos lääkärin mielestä kyseessä on hyvänlaatuinen luomi, voidaan muutosta myös jäädä seuraamaan.

Ihomuutos tarkoittaa ihon normaalin ulkonäön muuttumista jollain rajatulla alueella. Kyse ei siis ole varsinaisesta diagnoosista, vaan yleisnimityksestä erilaisille ihon poikkeavuuksille. Ihomuutos voi olla mm. luomi tai jokin muu ihon värimuutos, rupi, syylä, ihottuma tai mustelma. Myös ihosyövät luetaan ihomuutoksiksi. Käytännössä jokaisella ihmisellä on ihomuutoksia: suurin osa niistä on hyvänlaatuisia ja vaarattomia, pääasiassa luomia.Ihomuutoksen tunnistaminen ja tutkimuksetSuurin osa ihomuutoksista on hyvänlaatuisia, tavallisia luomia. Luomelle tyypillistä on mm. sen tasalaatuinen, yleensä ruskea tai punainen, väri sekä pyöreä muoto. Tarkemmin luomista on kerrottu erillisessä artikkelissa luomi.Varsinkin vanhemmilla ihmisillä hyvin yleinen ihomuutos on rasvaluomi (rasvasyylä, ”vanhuuden luomi”). Rasvaluomi on aluksi ihon värinen tai hieman ruskehtava ja aavistuksen koholla ihosta. Ajan kuluessa muutos tummenee selvästi ja alkaa murentua reunoilta. Rasvaluomia syntyy erityisesti yläselkään ja rintakehälle, mutta myös kasvoihin ja päänahkaan. Kyse on aina hyvänlaatuisesta muutoksesta, joka yleistyy iän myötä.Syylät ovat viruksen aiheuttamia ihomuutoksia, jotka ilmaantuvat erityisesti käsiin ja jalkoihin. Tarkemmin syylistä on kerrottu erillisessä artikkelissa syylä.Ihomuutoksen syntyessä tai muuttuessa on pidettävä mielessä myös ihosyövän mahdollisuus. Ihosyöpä (kuten melanooma) voi kehittyä normaaliinkin luomeen, mutta yleensä ne kehittyvät terveelle ihoalueelle. Muutos voi olla arpimainen tai epämääräinen muutos iholla, joka ei yleensä selkeästi muistuta normaalia luomea. Tarkemmin ihosyövistä ja melanoomasta on kerrottu erillisissä artikkeleissa (katso ihosyöpä ja melanooma).Ihomuutos tutkitaan yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla. Lääkäri arvioiihomuutoksen ja tarvittaessa ottaa koepalanäytteen tai poistaa luomen kokonaan jatkotutkimuksia varten. Tarkemmin toimenpiteistä on kerrottu artikkeleissa koepalan otto (iholta) sekä luomen poisto ja ihon pientoimenpiteet.